Koti

Jaakko Rainio

Ylikyläntie 7
05840
Hyvinkää

+358 407410911
 jaakko.rainio@hyvinkaa.fi

@JaakkoRainio

Perheeseeni kuuluvat vaimo Marjukka, poika Lasse, kissa Tikru ja koira Väinö.

Olen 57-vuotias kehittäjärehtori Hyvinkään lukiossa, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (kok), valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, Hyvinkään Sairaalanmäen hallituksen jäsen, Keski-Uudenmaan soten yhtymävaltuuston jäsen, sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston puheenjohtaja, Hyvinkään kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen, HOK-Elannon edustajiston jäsen kaudella 2020-2024, Hyvinkään Juoksijat ry:n hallituksen jäsen ja Hyvinkään Rotaryklubin jäsen.

Tavoittelen paikkaa Hyvinkään kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 13.6.2021.

Voit ilmoittautua mukaan Jaakon tiimiin ja kampanjoimaan kanssani. Tekijöitä tarvitaan paremman Suomen puolesta.

Eduskuntavaaleissa 2019 sain 763 ääntä ja en tullut valituksi eduskuntaan. Kiitos tukitiimille ja äänestäjille. Seuraavat etappini ovat kuntavaalit 18.4.2021 ja eduskuntavaalit huhtikuussa 2023. Eteenpäin joka päivä täysillä.

+358 407410911
jaakko.rainio@hyvinkaa.fi

 

 

Vaalipäällikköni on Sami Matikainen.
Vaalipäällikköni eduskuntavaaleissa 2019 oli Sami Matikainen. Nuorta voimaa. 

Kiva palata kouluun

Kaverit, hyvä ruoka ja opetus. Nuoret palasivat innoissaan etäopetuksesta takaisin oppitunneille Kipinään. Lähiopetus uusissa tiloissa on luksusta etäopiskeluun verrattuna. Näin se vaan on.

Kun riittävän kauan joutuu olemaan pois toimivasta systeemistä, sitä rupeaa kaipaamaan sentistä hyvää aikaa. Hyvinkään lukiossa palataan täysillä lähiopetukseen keskiviikkona 28.4. Ykköset ja kakkoset ovat silloin kaikki lähiopetuksessa. Abit ovat jo pois talosta.

On silti syytä elää turvallisuusohjeita noudattaen vielä pitkään. Pestään käsiä, pidetään maskia ja turvaväliä. Kiitos jo tässä vaiheessa jaksamisesta ja hyvästä työstä opettajille, henkilökunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille. Kyllä se korona tästä talttuu.

Sähköinen äänestäminen selvitettävä seuraaviin vaaleihin

Miten saamme äänestysprosentin nousemaan? Milloin saamme luotettavan nettiäänestyksen vaaleihin perinteisen kynä-paperi-menetelmän rinnalle?

Tänä päivänä hoidamme kaiken asioinnin sähköisesti. Pankit, vakuutusyhtiöt, koulut, poliisi, passi, veroilmoitus ja asuntokauppa muiden muassa hoituvat tietokoneen ja netin avulla maaliin saakka. Eteläinen naapurimme Viro on toiminut e-kansalaisuuden ja nettiäänestyksen saralla jo pitkään.

Luotan että äänestysaktiivisuus lisääntyisi netin kautta merkittävästi varsinkin nuorten keskuudessa mutta myös työikäisten aikuisten parissa. Eduskuntavaalit 2023 olisi seuraava tavoiteaikataulu digiloikassa. Nyt olisi korkea aika selvittää nettiäänestyksen turvallisuus ja vaalisalaisuuden säilyminen. Aikaa ja osaamista meillä on.

Hehkutetaan Hyvinkäätä

Tarvitsemme rutkasti lisää veronmaksajia Hyvinkäälle. Yrittäjät ja työntekijät ovat kaupungin elinvoimaisuuden kivijalka. Voisiko Hyvinkää olla vieläkin parempi paikka asua, elää ja tehdä työtä?

Mielestäni olemme liian vaatimattomia. Meidän tulisi hehkuttaa paljon rohkeammin Hyvinkään erinomaista sijaintia, kulkuyhteyksiä, puhdasta luontoa ja erinomaisia palveluja. Meiltä löytyy tontteja yrityksille ja asukkaille. Voin kokemuksesta sanoa miten hyvä on Hyvinkäälle asettua asumaan. Työpaikka on tärkein kriteeri, mutta täältä voi hyvin liikkua töihin lähikuntiin julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla. Meillä on väljyyttä, luontoa ja kaikki lähellä. Nyt on katsottava pitkälle eteenpäin.

Uimalan laajennus, Metsäkaltevatalo ja Kipinä haukkasivat kassasta ison loven. Nämä ovat juuri niitä hankkeita, jotka palvelevat kuntalaisia kymmeniä vuosia eteenpäin. Nyt on syytä myydä käytöstä poistuvat tontit asuntorakentamiseen ja hyötykäyttöön. Onneksi saimme Hykin ja Sveitsin lukioiden tilat vuokrattua Hyrialle ja Keusotelle. Aseman koulun kuntoa selvitetään kevään aikana.

Jatkossa tonteille tarvitaan uudisrakentamista. Kaupunkikuvaamme heikentävät Kauppalankadun ja Uudenmaankadun matalat, rumat rakennukset. Parhailla paikoilla on oltava nykyaikaista ja kiinnostavaa liiketilaa ja asuntoja. Kädet ristissä toivomme Rentto Oy:n päätöstä aloittaa liikunta-areenan rakentaminen Kipinän viereen. Hangonsillan kevyen liikenteen silta valmistuu elokuussa ja se palvelee sekä uusien kerrostalojen asukkaita että Kipinän opiskelijoita ja henkilökuntaa. Jatkossa toivottavasti myös Rentto-areenan asiakkaita.

Lupaan lisätä Hyvinkään etua kaikessa viestinnässä. Se on meidän valtuutettujen tehtävä. Olemme iso joukkue, Team-Hyvinkää. Hyvästä on ilo kertoa ja haasteet otamme huolella käsittelyyn. Kaupungin talous saadaan tasapainoon tulevien vuosien aikana ja sen pohjalta suunnittelemme uusia investointeja vetovoiman ja palvelujen parantamiseksi.

Milloin sinne Säpinään päästään?

Kollegani tytär kysyi osuvasti, milloin sinne Säpinään päästään tutustumaan? Tosiaan uusi upea Kipinä valmistui marraskuussa 2020.

Hyvinkään opisto aloitti toiminnan tammikuussa ja lukio aloittaa torstaina 11. helmikuuta. Rakennuksessa asennetaan vielä näyttöjä ja kaiuttimia sekä tehdään viimeistelytöitä.

Opiskelijoita on kierrätetty tutustumassa Kipinän tiloihin pienissä ryhmissä turvallisesti. Nuorten kommentit ovat olleet positiivisia. ”Ei uskoisi että tämä on vain lukio, näyttää paljon hienommalta”, abiturientti totesi.

Helmikuun alussa abeilla oli mahtava tilaisuus kirjoittaa omalla läppärillään äidinkielen ja kirjallisuus Kipinän kolmannen kerroksen muunneltavissa tiloissa. Siirrettävät väliseinät sivuun laittamalla saamme yhdistettyä luokkatiloja isoksi koetilaksi. Sisäinen verkko, sähkö, pöydät ja tuolit ovat valmiina. Abitti-tikku koneeseen, buuttaus ja tekstiä ruudulle.

Halusimme testata systeemiä maaliskuun kirjoituksia silmällä pitäen ja toki abeille koe antoi varmuutta siihen miten Kipinässä liikutaan, missä on naulakot, vessat ja luokat. Vaikutelma oli kerrassaan myönteinen.

Opettajat ovat ahkeroineet pitkää päivää viime viikot. Vanhojen tilojen putsaus, tavaroiden kierrätys ja pakkaaminen muuttolaatikoihin on vienyt mehut. Innostus uuteen on antanut energiaa ja me kaikki olemme ihan täpinöissämme.

Nykyaikainen tekniikka ja muunneltavuus ovat Kipinän perustekemistä. Opiskelijoilla on oma lokero numerokoodilla, lukitus ja kulunvalvonta on iLoq-järjestelmässä ja henkilökunnan pysäköintilupa anotaan eparking-sivuston kautta.

Hangonsillan parkkipaikkojen puute on haaste, koska osa kerrostalojen asukkaista käyttää samaa parkkipaikkaa Kipinän henkilökunnan kanssa. Opiskelijoiden autot pysäköidään aseman liityntäparkkiin ja he pääsevät kätevästi sisään Kipinään Renton puoleisista ovista.

Kevyen liikenteen silta valmistuu heinäkuussa ja se sujuvoittaa liikkumista molempiin suuntiin. Tavoitteemme on että mahdollisimman moni Kipinän käyttäjä kulkisi jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.

Metsäpolut ja pipolätkä kunniaan

Talvi tuli myös Etelä-Suomeen ja siitä alkoi vilkas keskustelu.

Saako hiihtobaanalla kävellä, entä kuljettaa koiraa? Miksi ei? Olenhan veronmaksaja ja minulla on täysi oikeus käyttää kunnan ylläpitämiä ulkoilureittejä. Varokin puuttumasta oikeuksiini.

Sosiaalinen media ja lehtien tekstiviestipalstat ovat miltei yksinomaan räyhäämistä ja valittamista. Silloin tällöin sinne eksyy joku kummajainen, kiitoksen sana ja kannustava kannanotto.

Hyvinkäällä on luonto ja ulkoilureitit lähellä ja hyvässä kunnossa. Tiiviissä kaupungissa pääset autolla kauppojen viereen ja muutaman askeleen päässä on puhdas luonto odottamassa kulkijaa.

Täytyy myöntää että itsekin olen antanut palautetta jos pyörätie on loskan peitossa vielä kuuden aikaan aamulla. Kätevin palaute meille kaupungin työntekijöille on soittaa tai laittaa palaute kaupungin nettisivun kautta kohdasta Anna ja lue palautetta. Ainahan voi yllättää kiitoksella.

Hiihtoladulla on vaarallista kävellä, saati kuljettaa koiraa. Kapeat metsäpolut ja kevyen liikenteen väylät ovat tätä varten. Toki moottorikelkan jälki tamppaisi polunkin mukavaan kuntoon, kuten joissakin kunnissa tehdään.

Mielestäni hiihtolatujen väyliä pitäisi leventää, jotta lumi pääsee satamaan maahan saakka. Nyt se jää puiden oksille esimerkiksi Hevosmäen lenkillä Hyvinkäänkylässä. Näin mahtuisi hiihtämään perinteistä ja vapaata tyyliä sotkematta latua.

Toinen kehittämisen paikka on tekojäärata. Paikka voisi olla Perttula, Kankuri, Pihkala tai Puolimatka.

Perttulassa olisi riittävän iso kenttä ja jäähallien koneistoa voisi hyödyntää. Tekojää palvelisi kuntalaisia aina lapsesta aikuisiin saakka. Pipolätkä ja luistelu ovat parasta mahdollista liikuntaa ulkoilmassa.

Etelän talvet ovat mitä ovat. Ulkojääkausi jää torsoksi. Tekojää toimisi lokakuusta maaliskuun loppuun saakka ja väki liikkuisi. Hyödyt olisivat pitkässä juoksussa konkreettiset, koska liikuntaan sijoitettu euro tulee tuplana takaisin lisääntyneenä terveytenä.

Metsäpoluilla on hyvä ulkoilla koiran kanssa.

Kipinä kestää sata vuotta

Kiitos vilkkaasta keskustelusta Kipinästä. Verovaroin rakennettu Suomen uusin ja nykyaikaisin lukio ja opisto Kipinä maksoi 28 milj. euroa. Päälle vielä kalustohankinnat 1,1 milj. euroa.

Kipinän ulkoasu on saanut osakseen kehuja ja haukkuja. Aamupostissa ja Hyvinkääläisten ilmoitustaululla Facebookissa haukutaan oikein olan takaa. Miksi aina negatiivinen palaute?

Corten teräksestä valmistettu tuote on pitkäkäyttöinen ja huoltovapaa ulkokäytössä. Se ruostuu vuosien saatossa lopulliseen väriinsä.

Hyvinkäälle on saatu noin parin kymmenen vuoden odotuksen jälkeen moderni, muunneltava, monikäyttöinen ja ennen kaikkea opiskelijaystävällinen oppilaitos kaikenikäisten opiskelijoiden käyttöön. Henkilökunta pääsi itse osallistumaan tilojen suunnitteluun ja nyt meillä on terveet ja toimivat työtilat.

On katsottava eteenpäin. Teimme Kipinän palvelemaan sivistyksen kehtona sadaksi vuodeksi. Seuraava askel on saada vanhojen, tyhjiksi jäävien koulujen tontit uuteen käyttöön ja sitä kautta rahaa kaupungin kassaan.

Jokaisesta nuoresta on pidettävä huolta

Oppivelvollisuuden laajentaminen on nuorten kannalta tärkeä tukitoimi. Opiskelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin, tosin se on osattava tehdä oikein. Mistä saadaan rahat ja miten ne käytetään oikein?

Oppivelvollisuus laajenee siihen päivään saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta. Lisäksi toisen asteen koulutus on maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, kun nuori täyttää 20. Hallituksen esityksen mukaan uudistetaan myös nivelvaiheen koulutus tutkintoon valmentavaksi koulutukseksi.

Vuodesta 2024 alkaen uudistuksen ollessa täysimääräisesti voimassa hinta on 129 miljoonaa euroa. Käytännössä yli 100 miljoonaa euroa uudistukseen varatuista määrärahoista menee opiskelijoiden maksuttomiin oppimateriaaleihin kuten oppikirjoihin, työvälineisiin ja tietokoneisiin sekä koulumatkatukeen eikä opetuksen laadun ja ohjauksen vahvistamiseen. 

Oppivelvollisuusiän nostaminen ei takaa kenenkään nuoren osaamista eikä varmista, että toisen asteen tutkinto tulee suoritetuksi loppuun. Nuoren oma motivaatio ja hyvä opetus ratkaisevat. 

Jokaisesta nuoresta on pidettävä huolta. Nuorelle on taattava vähintään toisen asteen tutkinto, mikä on edellytys työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämiseksi. Miten tähän päästään? Mikä olisi julkisten varojen tehokkainta käyttöä? Onko nyt valittu malli oikea?

Mielestäni oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut määrärahat on kohdennettava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen, nivelvaiheen tukeen sekä riittäviin ohjaus- ja tukipalveluihin toisella asteella.

Kunnat arvioivat, että uudistus tulee vielä tätäkin paljon kalliimmaksi. Valtion rahoitus jää alimittaiseksi, mikä johtaa koulutuksen rahoituksen heikentymiseen kunnissa. Tämä johtaa opetustuntimäärien vähenemiseen, ryhmäkokojen kasvamiseen, tuen vähenemiseen ja kouluverkon tiivistämiseen. Tätäkö haluamme?

Kärkenä kuntalaisten palveleminen

Tämä valtuustokausi alkaa kääntymään loppusuoralle. Tulevana keväänä järjestetään kuntavaalit 18.4. Toivottavasti voimme järjestää vaalit. Korona on ja jyllää.

Vaalipäälliköt ja puolueväki tekevät parhaillaan kaikkensa, jotta ehdokkaiksi saataisiin erilaisia ihmisiä yhteiskunnan kaikilta saroilta. Valtuusto on ikään kuin yhteiskunnan peili, joka heijastaa kuvan arjestamme.

Voin hyvällä sydämellä kertoa, että valtuustotyö on monipuolista ja mielenkiintoista. Ehkä suurin ilo on ollut tutustua ihmisiin yli puoluerajojen. Työ on ennen kaikkea tiimityötä oman ryhmän sisällä ja myös muiden ryhmien kanssa.

Esimerkiksi talouden tasapainottamisessa saimme aikaan yhdessä hyviä päätöksiä, joilla Hyvinkään talous saadaan kuntoon lähivuosien aikana. Palvelut kuntalaisille säilyvät silti laadukkaina ja monipuolisina.

Veroprosentin nosto ei ole koskaan kannatettava keino. Tänä vuonna olimme  kynsin hampain pakkoraossa. Onneksi kaupunkimme taloustilanne näyttää hieman valoisammalta ja nyt esitämme malttia. Edetään nyt nykyisillä veroilla ja katsotaan tilanne ensi keväänä uudelleen.

Valtuuston lisäksi valituilla on mahdollista päästä toimimaan lautakuntien ja tytäryhtiöiden hallitusten toiminnassa. Kokouksia riittää ja asiat etenevät vinhaa vauhtia. Korona-aikana Teams on ollut päivän sana. Olemme väkisinkin oppineet etäkokouksen sielun maiseman. Kokoukset ovat täsmällisiä, siellä ei jaaritella ja osallistua voi mistä tahansa, kunhan netti ja päätelaite toimivat.

Olemme säästäneet roimasti euroja kokoustarjoiluissa ja matkakuluissa. Toki välillä toivoisin saada istahtaa kollegoiden kanssa leppoisasti ravitsevaan tarjoilupöytään.

Toinen ilon aihe on jatkuva oppiminen. Kun kuuntelee viranhaltioiden alustuksia ja vastauksia valtuustoaloitteisiin, niin voi sitä tiedon ja osaamisen määrää mikä linjoille napsahtaa.

Koen oppineeni reilun kolmen vuoden aikana laajasti yhteiskunnan toiminnoista. Kaiken kärkenä on palvella kuntalaisia ja veronmaksajia vuoden jokaisena päivänä taloudellisesti ja tehokkaasti. 

Kaikki lähtee kotoa

Pelottaa mennä kouluun. En saa yöllä nukutuksi kunnolla ja aamupalakin jäi väliin kun vatsassa kipristelee.

Mihin tämä maailma on menossa? Koulukiusaaminen tai oikeastaan kouluväkivalta on ryöpsähtänyt silmille tänä syksynä muutamien järkyttävien tapausten johdosta.  Toisen hakkaaminen henkihieveriin kertoo jostain ihan muusta kuin leikkimielisestä kiusoittelusta. Se on rikos toista ihmistä kohtaan.

Miksi? Tähän kun osaisikin vastata ja ratkaista ongelman perinpohjaisen syyn. Tuttu tokaisu on, että kaikki lähtee kotoa, pitää mielestäni erittäin hyvin paikkansa. Ilmapiirissä, rajoissa ja turvallisuudessa on pahasti pielessä ja pitkän aikaa mikäli lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti.

Aggressiivinen käytös kertoo jostakin. Osaammeko auttaa ja havaitsemmeko ajoissa jos lapsella on vaikeaa? Valitettavasti emme havaitse tai emme halua havaita, kuljemme ohi ja katsomme muualle. Meidän aikuisten velvollisuus on puuttua kaikkeen epäasialliseen käytökseen rakentavasti.

Virheitä sattuu kaikille mutta perus maalaisjärjellä ajateltuna, kohtelias ja toisia arvostava käytös opitaan äidinmaidon mukana. Empatia, toisen asemaan ja tunteisiin asettautuminen, peilaaminen, vaatii tunneälyä ja kokemusta.

Onko tämän ajan yhteiskunta liian yksilökeskeinen? Minä minä ja kaikki mulle heti. Elämä on joukkuepeliä. Suomi maailman onnellisin kansa on kuin yksi iso tiimi, jonka pitäisi ymmärtää miten hyvin meillä asiat kuitenkin ovat. Koronasta huolimatta elämämme on laadukasta.

Koulu ja oppiminen on hyvän elämän perusta, kulmakivi. Meillä on maailman paras koululaitos ja maailman parhaat opettajat. Ei kiusaaminen jää pelkästään kouluun vaan sitä tapahtuu kaikkialla missä on ihmisiä. Urheiluseuroissa, seurakunnassa, eduskunnassa ja puhumattakaan sosiaalisesta mediasta. Some ja netti on hyvä ja välttämätön työväline oikein käytettynä. Valitettavasti siihenkin on pesiytynyt rikollisuutta ja väärinkäyttöä.

Nyt on aika tarttua ongelmiin ja auttaa ihmisiä eteenpäin elämässä, yhdessä. 

 

Digitaiturit ovat kullanarvoisia

Miksi tämä kone ei yhdistä verkkoon? Miten saan buutattua läppärini Abittiin?

Kysymyksiä riittää koulujen ja oppilaitosten atk-opettajille. Voi hyvällä sydämellä puhua todellisista digiguruista, sillä Suomen digiloikka perustuu pitkälti hyvää opetukseen ja kiinnostukseen tietotekniikkaa kohtaan.

Entinen kollegani puhui usein tajunnan jatkeesta kun pohdimme älypuhelimen käyttöä oppitunneilla tai oikeastaan sen käytön rajoittamista. Nykyiset oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet syntymästään saakka käyttää jotakin tietoteknistä laitetta, useimmiten älypuhelinta.

Lukiot ovat olleet pioneereja sähköisten oppimateriaalien ja erityisesti sähköisten kurssikokeiden ja ylioppilaskokeiden käyttöönotossa. Nyt koko yo-tutkinto tehdään omalla läppärillä ja omilla kuulokkeilla oppilaitoksen langallisessa verkossa.

Koesysteemi on erittäin toimiva ja vakaa. Sen rakentaminen ja purkaminen vaatii tuntien työn syyskuussa ja maaliskuussa.

Suurin osa maamme abeista kirjoittaa vanhojen lukioiden vanhoissa liikuntasaleissa, minne atk-virtuoosit vetävät kilometrikaupalla sähkö-ja nettipiuhaa sekä reitittimiä. Harvassa koulussa on nykyaikainen infra valmiina rakenteissa, uusimmissa onneksi. Eikä ole mitään mieltä sulkea liikuntasalia kolmeksi viikoksi kaksi kertaa vuodessa. Millä me saadaan kansa liikkeelle jos tilat ovat digikäytössä?

”Kaikki kunnossa”-ilmoitus vihreällä värillä rauhoittaa serverin ja varaserverin näytöllä. Älä vaan koske mihinkään niin hyvin sujuu. Näin kätevää se on ja kokelaat senkun kirjoittavat vastauksiaan, jotka tallentuvat automaattisesti palvelimelle.

Koneisto toimii kun etukäteistyö on tehty huolella. Meille tavallisille tallaajille riittää kun olemme valmiudessa ja ohjaamme nuoren vessaan aika ajoin.

Osaammeko arvostaa riittävästi tietotekniikan ammattilaisia? He jakavat oppejaan auliisti kun malttaa kuunnella ja perehtyä. Pattitilanteen ratkaisee monesti tuttu ohje; käynnistä kone uudelleen. 

 

Sähkö – ja nettipiuhat saliin ja koetila on valmis.