Arkisto 20.4.2018

Curling kuihtuu ilman kunnon hallia

Sähköpostiin kilahtaa Topilta kutsu keväiseen turnaukseen jäähalliin. Ei ihan mihin tahansa pelailuun vaan todelliseen Hyvinkään lajiin.

Curlingilla on Hyvinkäällä vahvat perinteet. Tänään tosin ei kannata haikailla menneitä menestysvuosia, koska lajin kehitys on tyssännyt kylmään rättihalliin. Kolmet välihousut alle ei houkuttele nuoria hienon lajin pariin. Kylmä kangistaa ja vie kiinnostuksen pois.

Vuonna 2006 Markku Uusipaavalniemi johdatti Suomen curlingjoukkueen finaaliin Torinon olympialaisissa, jossa lajin mahtimaa Kanada vei kullan. Hopea sai aikaan huikean buumin. Hyvinkäälle tultiin bussilasteittain tutustumaan lajiin ja mitalisteihin. Hyvinkään Curling ry:n väki painoi pitkää päivää.

Jälkikäteen ei pitäisi nokitella, mutta uusi ja nykyaikainen halli olisi pitänyt rakentaa saman tien kun kivi oli kuumana. Kesän jälkeen mitalihuuma oli laantunut ja curling jatkoi Perttulan hallissa entisillä välihousuilla.

Laji kuihtuu kun ei saada nuoria mukaan. Keväiset koululaisturnaukset ovat parasta antia. Nuoret pitäisi saada pelaamaan säännöllisesti, muutama kerta viikossa.

Niin se halli. Rentto Oy rakentaa Hangonsillan tontille monitoimihallin uuden lukio-Hyvinkään opiston viereen. Suunnitelmissa on rakentaa halliin curlingradat. Seuraihmisten mukaan vuokra on kova. Uusi rata on mielestäni ainoa keino nostaa curling takaisin huipulle ja saada nuoria mukaan hienon harrastuksen pariin. Hangonsiltatalossa heitä on hyvä määrä noin 1000. Eiköhän siitä määrästä kasva uusia Uusiksia.

Päivästä jäi hyvä mutta väsynyt olo. Nuoret vei kullan ansaitusti. Meidän opejoukkue taisteli hopealle. Oli ilo pelata opiskelijoiden seassa ja kannustaa kaikkia pitkiin liukuihin ja määrämittaisiin heittoihin.

Harjatessa tuli hiki. Lonkkien venyttely ei mennyt aamulla hukkaan. Curling pakottaa keskittymään täysillä suoritukseen. Älypuhelimen näprääminen jäi päivän mittaan vähemmälle. Hyvä nuoret.

Team Sveitsi Jaakko Rainio, Reetta Rautio, Jukka Lehtonen ja Juhani Erävuori.

Kehitymme Uudenmaan kärkikaupungiksi

Mitä tämä kevät tuokaan mukanaan? Ainakin isoja ja merkittäviä päätöksiä hyvinkääläisten kannalta. Kouluverkko ja Sveitsi.

Kommentteja ja palautetta on tullut kiitettävästi. Paikallislehti Aamupostissa olemme käyneet vilkasta keskustelua Sveitsin alueen kaavoituksesta ja rakentamissuunnitelmista.

Ymmärrän että luonto on tärkeä meille kaikille. Metsää ja puita meillä riittää. Kehittyvä Hyvinkää tarvitsee investointeja ja sitä kautta palvelut pysyvät 2020-luvun kuosissa. Kun haluamme kehittyä on tehtävä päätöksiä. Vellominen vie alaspäin.

Ratkaisut saavat aina aikaan vastustusta, se pitää hyväksyä. Meillä on kuitenkin niin paljon hyvää että oikein pitäisi tuulettaa kunnolla. Arvostammeko tätä ja annammeko kiitoksen sanan kuulua? Liian harvoin. Haluamme pitää nykyiset asukkaat tyytyväisinä sekä saada lisää muuttajia Hyvinkäälle. On aika päättää ja mennä eteenpäin. Peruutuspeiliin katsominen ei kehitä. Vanhojen muistelulla jarrutamme kehitystä.

Palveluverkko eli koulujen tulevaisuus ottaa koville. Siitä päättää kaupunginvaltuusto 28.5.2018. Kaiken moottorina on Hangonsiltatalo. Lukio, aikuislukio ja Hyvinkään opisto aloittavat Hangonsiltatalon hulppeissa tiloissa elokuussa 2020. Rentto rakentaa viereen liikunnan monitoimihallin, joka yhdistetään Hangonsiltataloon käytävällä. Musiikkiopisto muuttaa monitoimihalliin.

Mitä muille kouluille tehdään? Sveitsin lukion tiloihin muuttaa Härkävehmaan koulu, jonka tontille rakennetaan kerrostaloja. Aseman koulu loppuu koulukäytöstä. Mitä tehdään Hykin lukion kiinteistölle? Hyvä sijainti, myydään tontti rakentajille. Tämä on selkein vaihtoehto.

Hyvinkään keskustan tonttien kysyntä on kovaa. Ilolla kuuntelen ja katselen kerrostalojen nousua Hangonsiltaan. Rentto kaavailee maamerkiksi kunnon tornitaloa aseman lähelle. Juuri näitä tarvitaan. Isoja, puoleensavetäviä hankkeita. Emme halua jäädä tuppukyläksi vaan kehitymme Uudenmaan kärkikaupungiksi.

Kuntalaisten kuulemistilaisuuksia on ollut riittävästi ja palautetta on annettu. Nykyisten palvelujen kylkeen sopisi perinteinen hymynaama-laite. Asiakas painaa nappia välittömästi käyntinsä jälkeen. Tykkään, en tykkää tai en osaa sanoa. Vai miten olisi Hyvinkää-äppi? Reksi saa jäädä tai ulos.

Maalaisjärkeä johtamiseen

Miksi johtaminen on vaikeaa? Saamme kuulla liian usein esimerkkejä huonosta johtamisesta.

Työpaikoilla, järjestöissä ja kaikkialla missä ihmisiä toimii yhdessä on johtajuusongelmia. Pomo on etäinen ja toimii kaukana työntekijöistä. Norsunluutornista on hyvä heitellä meilejä tasaisin väliajoin.

Sähköpostijohtaminen on tämän päivän kirosana. Hyvä tiedottaminen on toinen juttu. Ihmisiä pitäisi johtaa omalla esimerkillä ja aidosti kohtaamalla. Digivälineet ovat loistavia työvälineitä.

Ihmisen kuunteleminen, kunnioittaminen ja kannustaminen on parasta mitä esimies voi työyhteisössä tehdä. Töissä ahertavat koulutetut ammattilaiset. He osaavat tehdä työnsä hyvin. Luotetaan heihin.

Vastuun antaminen lisää motivaatiota ja sitouttaa ihmiset työhön. Kun voi itse vaikuttaa omaan työhönsä, moni perustelee viihtyvyyttään.

Mielestäni esimies on kuin päävalmentaja joukkueessa. Hän vastaa kokonaisuudesta, tukee ja tsemppaa ryhmäänsä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Pomo vastaa myös kun kaikki menee mönkään. Avoimesti ja nopeasti. Hän turvaa joukkueensa selustan. Pomokin saa epäonnistua, onneksi.

Esimies puuttuu nopeasti ongelmiin. Jos kukaan ei puutu, mikään ei muutu, toimii käytännössä. Minua ottaa päähän kun moni meistä pomoista on niin löppöhousuja ettei pysty katkaisemaan esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä. Pelätäänkö me jotakin?

Toki ihminen suuttuu ja hyökkää päälle kun puututaan. Eihän minussa ole mitään vikaa, eihän. Niinpä. Tämä kuuluu pomon hommiin. Antaa tulla vaan ja eteenpäin.

Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, selän takana puhuminen ja somessa riehuminen ovat nykyisin liian yleistä. Tätäkö me siedämme? Näinkö sivistyneet ihmiset käyttäytyvät. Come on. Maalaisjärki käyttöön. Olen monesti kiitellyt savolaistaustaani ja hyvää kotikasvatustani. Kiitos ja anteeksi. Näillä sanoilla pääsee jo pitkälle.

En ole tarpeeksi hyvä esimies vieläkään. Kokemusvuosia on kertynyt kohtuullisesti ja poliittinen johtajuus vielä päälle. Koen oppivani joka päivä jotakin uutta ihmisten johtamisesta. Vai olisiko haasteellisinta kuitenkin itsensä johtaminen?