Miksi tämä kone ei yhdistä verkkoon? Miten saan buutattua läppärini Abittiin?
Kysymyksiä riittää koulujen ja oppilaitosten atk-opettajille. Voi hyvällä sydämellä puhua todellisista digiguruista, sillä Suomen digiloikka perustuu pitkälti hyvää opetukseen ja kiinnostukseen tietotekniikkaa kohtaan.
Entinen kollegani puhui usein tajunnan jatkeesta kun pohdimme älypuhelimen käyttöä oppitunneilla tai oikeastaan sen käytön rajoittamista. Nykyiset oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet syntymästään saakka käyttää jotakin tietoteknistä laitetta, useimmiten älypuhelinta.
Lukiot ovat olleet pioneereja sähköisten oppimateriaalien ja erityisesti sähköisten kurssikokeiden ja ylioppilaskokeiden käyttöönotossa. Nyt koko yo-tutkinto tehdään omalla läppärillä ja omilla kuulokkeilla oppilaitoksen langallisessa verkossa.
Koesysteemi on erittäin toimiva ja vakaa. Sen rakentaminen ja purkaminen vaatii tuntien työn syyskuussa ja maaliskuussa.
Suurin osa maamme abeista kirjoittaa vanhojen lukioiden vanhoissa liikuntasaleissa, minne atk-virtuoosit vetävät kilometrikaupalla sähkö-ja nettipiuhaa sekä reitittimiä. Harvassa koulussa on nykyaikainen infra valmiina rakenteissa, uusimmissa onneksi. Eikä ole mitään mieltä sulkea liikuntasalia kolmeksi viikoksi kaksi kertaa vuodessa. Millä me saadaan kansa liikkeelle jos tilat ovat digikäytössä?
”Kaikki kunnossa”-ilmoitus vihreällä värillä rauhoittaa serverin ja varaserverin näytöllä. Älä vaan koske mihinkään niin hyvin sujuu. Näin kätevää se on ja kokelaat senkun kirjoittavat vastauksiaan, jotka tallentuvat automaattisesti palvelimelle.
Koneisto toimii kun etukäteistyö on tehty huolella. Meille tavallisille tallaajille riittää kun olemme valmiudessa ja ohjaamme nuoren vessaan aika ajoin.
Osaammeko arvostaa riittävästi tietotekniikan ammattilaisia? He jakavat oppejaan auliisti kun malttaa kuunnella ja perehtyä. Pattitilanteen ratkaisee monesti tuttu ohje; käynnistä kone uudelleen.
