Kaikki kirjoitukset kirjoittajalta Jaakko Rainio

Turvaton olo

Missä on ihmisten moraali? Missä on toisen ihmisen omaisuuden kunnioittaminen? Romukopassa, mielestäni.

Tuntuu että kaikki on vapaata riistaa, äkkiä mulle ja rahoiksi, josta saan hetken mielihyvän. Ja sekin sammuu äkkiä. No eikun uutta keikkaa kehiin. Tavaraa riittää ja työkalut on repussa. Viis siitä vaikka joku näkee tai valvontakameran video ei paljon poliisin näpeissä paina kun eivät he ehdi näin pikku rötöksiä tutkia.

Epärehellisyys vie perikatoon ja rötöstely tulisi katkaista nopeasti, sillä helppo raha verkon kautta koukuttaa. Tuki ja hoitoonohjaus olisivat oikeita toimenpiteitä. Mutta kun ei meillä ole rahaa eikä tekijöitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen riittävästi.

Vastuu on meillä aikuisilla ja perusta oikealla ja väärälle lähtee kotoa vanhemmilta. Ymmärrän että elämä rassaa muiden muassa yksinhuoltajia ja työttömiä. On täysi työ pitää lapset ja itsensä ruuan ääressä, ja aina ei ole voimia puuttua kasvatukseen ja rajoihin, koska arki vie voimat.

Meillä on maailman parhaat opettajat ja koulujen henkilökunta. Yleissivistys ja oppiminen on koulujen ja oppilaitosten tehtävä. Toki kasvatamme samalla toisen ihmisen kunnioittamiseen ja hyviin käytöstapoihin. Elämän arvostamiseen kokonaisuutena. Silti liian moni nuori putoaa kelkasta kelmin tielle. Miksi?

Kymmenkunta pyörää on varastettu Kipinän telineistä reilun kahden vuoden aikana. Osa pyöristä on ollut kalliita sähköavusteisia pyöriä. Kaikista tapauksista on tehty poliisille rikosilmoitus ja valvontakameroiden kuvia on heidän pyynnöstään lähetetty tapausten selvittämiseksi. Kunnon lukkokaan ei välttämättä varasta pidättele, sillä akkukäyttöinen rälläkkä laulaa ja peli on selvä.

Isossa kuvassa pyörävarkaudet saattavat tuntua mitättömiltä, mutta se tunne että sinun omaisuuteen kosketaan väkivalloin, sattuu. Pienestä rötöksestä mopo voi keulia ja karata käsistä.

On turvaton olo. Miten tästä eteenpäin? Nyt on kunnon ryhtiliikkeen aika ja laitetaan stoppi rötöstelylle.

Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen tärkein tehtävämme

Mistä saamme jatkossa hyviä veronmaksajia? Kuka maksaa meidän eläkkeet? Aivan oikein, nykynuoret.

Suurin osa nuorista voi hyvin ja elää tasapainoista elämää iloineen ja
suruineen. Tämä käy ilmi viime viikolla julkaistusta Kouluterveys 2023-kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa peruskoulusta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta.

Uhkakuvia on näkyvillä liian paljon. Voiko tämä olla todella maailman onnellisimman kansan tulos? Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, pojista 12 prosenttia. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.

Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.

Korona-aika lisäsi nuorten ahdistuneisuutta ja voimattomuutta. Yllättävää on, että viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle 10 prosenttia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosa nuorista on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä.

Miten tästä eteenpäin? Nuorten hyvinvoinnin korjaaminen
vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.
Koululääkäri on saatava jokaiseen kouluun joka viikko. Nuorten kokema turvallisuus ja
hyvinvointi on meidän kaikkien tärkein tehtävä.

Lisää liikuntaa

Teimme Hyvinkään kaupunginvaltuustossa oikeita, kuntalaisten hyvinvointia parantavia päätöksiä maanantaina 19. kesäkuuta. Paavolatalon investointi maksaa 15,3 M€ ja saamme ison liikuntasalin, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Päätös vaikuttaa suoraan positiivisesti oppilaiden, kuntalaisten ja urheiluseurojen jäsenten liikunta-aktiivisuuteen. Ihmisten terveys ja hyvinvointi paranevat lisätyn liikunnan ansiosta. Sitä kautta yleinen toimeliaisuus ja aktiivisuus kohenevat, tuottavuus ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyvät.

Turnaukset ja isot tapahtumat järjestämme Hangonsillan monitoimihallissa. Hallin valmistelut etenevät kohti maalia, tavoite 2025.

Toinen runsaasti puheenvuoroja kirvoittanut päätöksemme oli Pihkalan pesäpallostadionin katsomon kattaminen ja istumapaikkojen ajanmukaistaminen. Päätimme investoida Pihkalaan 2,2 M€. Päätös on täsmälleen Pesäpalloliiton vaatimusten mukainen. Näin Hyvinkään Tahko voi jatkaa pelaamista pääsarjatasolla tulevaisuudessakin. Tahkon näkyvyys ja imago on Hyvinkäälle erittäin tärkeä.

Olen useasti todennut, että liike on lääke. Pitää paikkansa. Olosuhteista se ei jää kiinni. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kehittää kuntalaisten aktiviteetteja edelleen.

Uusi tie junaradan viereen Sonninmäkeen

Vierailin Hyvinkään sairaalassa Keski-Uudenmaan aluehallituksen kokouksen yhteydessä tänä keväänä. Sairaalan johto esitteli hallitukselle sairaalan toimintaa ja tulevaisuuden hankkeita. Yksi keskeisimmistä asioista nousi esille, uusi ja turvallinen tie tulee saada ja nykyinen alikulku rauhoitetaan kevyelle liikenteelle.

Hyvinkään sairaala on keskeinen palvelupiste Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja liikenneyhteys on laitettava nykyajan vaatimusten mukaiselle tasolle.

Sonninmäen upea luonto säilyy lähes koskemattomana, kun tie rakennetaan junaradan viereen vanhan tiepohjan kohdalle.

Tie lohkaisee noin kaksi hehtaaria metsää ja jäljelle jää noin 49 hehtaaria. Näin varmistamme Hyvinkään turvallisen infran pitkälle tulevaisuuteen ja pääsemme irti vaarallisesta alikulusta Sairaalankadulla.

Hangon junarata sähköistetään ja työ on jo hyvässä vauhdissa. Uusi tie ja radan sähköistäminen on hyvä tehdä yhtä aikaa, jotta alue saadaan kerralla valmiiksi.

Nyt on katsottava positiivisesti eteenpäin ja kehitettävä Hyvinkäätä ja hyvinvointialuetta kohti 2030-lukua.

Hyvinvointialueet toimivat haasteista huolimatta

Hyvinvointialueet ovat toimineet vajaan neljä kuukautta Suomessa. Tämän vuoden alussa maassamme tehtiin historiallisen suuri hallinnollinen uudistus kun 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki omanaan aloittivat toimintansa.

Minulla oli kunnia osallistua ja puhua hyvinvointialueestamme Hyvinkään Kansallisten Seniorien kuukausitapaamisessa 13.4. seurakuntakeskuksessa. Alun kahvittelun ja yhteislaulun jälkeen pääsimme syvälle kansalaisten hyvinvoinnin syövereihin ja ennen kaikkea niihin haasteisiin, joita meistä moni veronmaksaja on matkallaan kohdannut.

Kerroin kuulijoiden sankalle joukolle että jatkossa he voivat antaa minulle suoraa palautetta kokemistaan haasteista. Lupasin viedä terveiset suoraan hyvinvointialueen viranhaltijoille. Varoittelivat etten avaisi sähköpostiani lähiaikoina. No ei hätää. Pääsimme tiiviiseen keskusteluun, jossa esille nousivat tutut aiheet. Takaisinsoitto, omalääkäri, henkilökunnan käytös, hoitotakuu, hoitajapula ja tiedonsaanti.

Suurin ongelma on ollut liian pitkä viime takaisinsoitossa. Nyt alkaa jo näyttää paremmalta, koska olemme satsanneet siihen lisäresursseja. Tavoite on että jokainen ihminen saisi vastauksen kysymykseensä saman päivän aikana.

Aluehallituksen seminaarissa meille esittäytyi Harjun Terveyden johto ja heillä on käytössään nykyaikainen, ketterä palvelu, joka toimii. Hoitajapula on akuutti koko Suomessa. Mielestäni nyt on aika maksaa hoitajille lisää palkkaa kun katsoo heidän työn vaativuutta ja merkitsevyyttä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Vuorotyö vaatii myös veronsa. Hoitajat ovat palkkakuopassa ja se pitää korjata.

Oleellinen asia on miten ihmisiä johdetaan, kohdataan ja kohdellaan. Kohtelias ja toista arvostava käytös on avain hyvään. Se on tie kannustavaan ilmapiiriin, joka on keskeinen edellytys jaksamiselle ja hyvinvoinnille kaikissa yhteisöissä. Hyvä ilmapiiri on ansaittava joka päivä. Mokia sattuu meille kaikille. Nostetaan käsi pystyyn, pyydetään anteeksi.

Talouden tasapainottaminen vaatii sopeuttamista ja toimintojen järkiperäistämistä. Kun palkkakuluja lisätään, on säästettävä muualta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointiohjelma konkretisoituu touko-kesäkuun aikana kun aluevaltuusto on tehnyt päätöksen. Täytyy katsoa luottavaisesti eteenpäin ainakin vuoteen 2025, jolloin taloutemme tulisi olla tasapainossa.

Viestintä on avainasemassa kaikessa. Eri ihmiset käyttävät medioita erilailla. Osalle painettu paperinen sanomalehti on se oikea, osalle netti ja digi. Yksinkertaisuus ja selkeys korostuvat. Mistä löydän puhelinnumeron ja nettilinkin kätevimmin? Meidän viestintätiimi on petrannut tiedotusta oleellisesti, iso kiitos siitä.

Moka on lahja

Kriisistä selvitään yhdessä. Vuosi vaihtui ja kriisi on päällä. Moni miettii tykönään miten tästä eteenpäin ja selviänkö minä kaikesta?

Kun tulee kunnolla takkiin ja potuttaa niin se on monesti kasvun sekä uudistumisen paikka. Tasapainoinen ihminen ottaa tappioista opikseen ja on aina vahvempi kohdatessaan uusia haasteita. Kantapään kautta oppiminen on ainakin meikäläiselle tuttua.

Kollegani sanoi osuvasti että moka on lahja. Näinhän se todellakin on kun oikein miettii. Mokamme ovat usein aivan mitättömän pieniä, harmittomia asioita, joista hermo menee aivan suotta. Maailman mittakaavaa kun tarkastelee niin meillä Suomessa on asiat kuitenkin aika hyvällä mallilla.

Ymmärrän yksinhuoltajia, joilla on tiukka elää kun kaikki on kallistunut. Sähkö tulee töpselistä oli ennen liian helppoa ja harva meistä edes tiesi kilowattituntinsa hinnan. Nyt tuijotamme Tuntihinta-appia ja säätelemme laitteet päälle yön halvoille tunneille. Tämäkään ei onnistu kaikilla, koska mistä saat sähkärin tekemään tarvittavat säädöt ja vimpaimet tuosta vaan. Sekin maksaa.

Olkiluoto kolmosen pitäisi käynnistyä täyteen tehoon 8. maaliskuuta. Kansainvälinen Naistenpäivä on tänä vuonna erityisen juhlallinen kaikin tavoin. Ruusut kehiin.

Korona ei ole ohi vaan sen kanssa tulee elää. Erilaiset muunnokset jylläävät. Tuntuu että flunssat pitkittyvät ja iskevät aikaisempaa kovempaa kun olemme avoinna kaikkialla ja maskia ei enää käytetä. Onneksi kauppoihin ja ravintoloihin jäi käsidesit, sillä sen käyttö voi ehkäistä sairastumista.

Jouluaattona mokasin oikein kunnolla, mutta siitäkään ei maailma kaatunut eikä kukaan kuollut. Savon syvissä metsissä olin laittamassa lämmitysjohtoa valmiiksi anopin autoon ja kas kummaa auton avain tipahti johonkin taskustani, jossa oli reikä. Ei muuta kun koko porukka taskulampuin etsimään avainta ja eihän sitä löytynyt. Ehkä kesällä löytyy kun lumi on sulanut.

Joulupäivän aamuna starttasimme rouvan kanssa klo 6 kohti Varkautta ja haimme vara-avaimen. Lounaalla olimme jo takaisin mökillä. Tulipahan samalla tehtyä lumityöt ja imuroitua. Eteenpäin.

Ilmapiiri on ansaittava

Hyvä ilmapiiri on kaiken toiminnan kulmakivi. Se vaikuttaa jaksamiseen ja tulokseen. Mistä syntyy hyvä ilmapiiri?

Rupesin oikein miettimään, onko kaikki elämä päivästä toiseen posia ja pöhinää. Ei todellakaan ole. Synnyinlahjakseni saamani luonne ja asenne ruokkii positiivisuutta ja myönteisyyttä. Ehkä siinä on aimo ripaus savolaisuutta ja osin hulluutta mukana. Nautin jokaisesta päivästä ja arki on parasta. Lomat on jäävuoren huippu ja niitä tulee jos on tullakseen.

Kiitos Hyvinkään kaupungin henkilöstöosaston erinomaisen koulutuksen, kun saimme yhdessä miettiä mistä hyvä ilmapiiri syntyy. Arki ja rutiinit on kaiken alku. Heräät aamulla ja eka ajatus on jess tästä tulee hyvä päivä niin sen haluan olevat puolisollenikin. Tästä se lähtee, vuoden jokaisena päivänä. Rauhalliset aamutoimet ja runsas aamiainen sekä lehdet. Ehkä kevyesti somea kehiin.

Rauhallinen työmatka salin kautta sorvin ääreen. Ja tärkeä seikka kun avaan työpaikan oven, hyvää huomenta Maija ja Matti. Tästä tulee hyvä päivä meille kaikille.

On tärkeää huomata kanssaihmiset moikkaamalla ja katsomalla, ehkä myös hymyilemällä. Tärkeää on opetella nimet. Hei ei ole nimi, se ei johda mihinkään. Nimi ja kohtaaminen ovat äärimmäisen oleellisia. Niistä syntyy yhteys ja tunne että sinut otetaan vakavasti ihmisenä. Tässä meillä on petrattavaa.

Ilmapiiri on ansaittava joka päivä uudelleen, sillä sitä ei voi varastoida virtuaaliakkuun. Hyvän ilmapiirin kautta myös hiljaisemmat ja ujot ihmisen saavat voimaa ja tuntevat kuuluvansa meidän isoon yhteisöön, joukkueeseen.

Toki aina elämässä tulee haasteita ja vääntöä, mutta avoin ja kannustava ilmapiiri antaa luvan epäonnistua ja luvan onnistua. Käsi reilusti ylös mokan merkiksi, sillä moka päivässä piristää. Eikä siitä yleensä kauheaa vahinkoa synny. Moka on tie uuden oppimiseen.

Miksi aina negatiivisuutta?

Juttelin pyhänä vaimoni kanssa uutisotsikoista. Kaikki negatiiviset aiheet olivat kärjessä. Miksi negatiivisuus myy, maailman onnellisin kansa?

Olen saanut synnyin lahjana myönteisen luonteen ja siksi olen juuri mitä olen. Ajattelen yleensä eteenpäin kohti valoisampaa aikaa ja että kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Jotenkin alkaa närkästyttää kahden koronavuoden ja tämän kevään Ukrainan sodan aikana, kun tuutista tulee ainoastaan negatiivisia lukuja ja tietoja. Osalle ihmisistä tämä lisää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Eikö ikinä mitään hyvää?

Tiesinhän sen että raha ratkaisee, negatiivisuus ja kriisit myyvät parhaiten, kuten rouvani totesi. Klikkauksia satelee kun on riittävän karu ja ikävä otsikko. En ota kantaa ennen poliisin tutkintaa kansanedustaja Wille Rydmanin tapaukseen, mutta kovin suuren sivumäärän juttu sai Helsingin Sanomissa 19.6.2022. Toki se on vakava asia ja ehkä Hesari halusi jutullaan herättää Suomen kansan pohtimaan onko tässä perää. Näitä vastaavia tapauksia on putkahdellut julkisuuteen viime aikoina tuon tuosta.

Onneksi meillä tapahtuu paljon hyviä asioita. Ne saavat harjoin suurta palstatilaa lehdistössä. Jotenkin lämmittää kummasti Leijonien menestys ja mestaruuden niin olympialaisissa kuin maailmanmestaruuskisoissa. Paikallisesti Hyvinkään suurin talousuutinen on Onnisen tehdashanke. Hangonsilta kasvaa kohisten ja kehittyy kun asuintalojen kakkosvaihe, Rentton areena ja päiväkodin ja peruskoulun rakentaminen nytkähtävät liikkeelle.

Mennään töihin, harrastuksiin ja kokouksiin selkä suorana iloisesti tervehtien, tehdään tästä päivästä hyvä päivä, yhdessä. Ei pilata ilmapiiriä valituksilla vaan tartutaan haasteisiin kunnolla ja jaetaan onnistumisen ilo.

Juhannuslauantaina aioin kokea jälleen jotakin myönteistä, yhteisöllisyyttä, kun poika saunoo Puumalan satamassa päävalmentaja Jukka Jalosen kansanjuhlassa.

Suomen paras hyvinvointialue

Keski-Uudenmaan aluevaltuusto ja aluehallitus on päässyt toiminnassaan hyvää vauhtiin. Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän, Järvenpään ja Pornaisten valtuutetut muodostavat vahvan joukkueen, joka pelaa yhteen maaliin.

Meillä on uuden oppimisen paikka ja ennen kaikkea uuden laajemman näkökannan ja asenteen omaksumisen paikka. Se hetki on nyt, vaikka hyvinvointialueet aloittavat virallisesti toimimaan 1.1.2023.

Elämää helpottaa kun suurin osa meistä tuntee toisensa kuntapolitiikan ja Keusoten ajalta. Onneksi meillä on Keusote, sillä hyvinvointialueemme rakentuu sen vankalle perustalle, jota hiotaan vahvaan iskuun ammattilaisten ja päättäjien yhteisvoimin.

Keusoten aikana olen oppinut sotesta paljon. Kiitos erinomaisten viranhaltijoiden, jotka ovat järjestäneet päättäjille esitelmiä ja iltakouluja runsaasti ajankohtaisista teemoista. Toki haasteita on matkan varrella ollut ja niihin on puututtu topakasti.

Tekevälle sattuu virheitä ja nostan reilusti molemmat kädet pystyy virheen merkiksi. Jos ei mitään tee eikä yritä niin ei voi kehittyä. Välillä käydään pohjalla, mutta sieltä noustaan entistä vahvempana takaisin.

Pelastustoimi tulee uutena toimijana mukaan hyvinvointialueelle ja siinä meillä on opettelemista. Soten rinnalle on aina huolehdittava pelastustoimen resursseista ja nykyaikaisista toimintapaikoista. Moni palolaitos on remontin ja uudisrakennuksen edessä.

Aina tulee katsoa kymmeniä vuosia eteenpäin ja muistettava että nykyiset koululaiset ja opiskelijat ovat huomisen veronmaksajia ja päättäjiä. Vain hyvällä yhteistyöllä 69 aluevaltuutetun ja kymmenien viranhaltijoiden kanssa voimme kehittää Keski-Uudenmaalle Suomen parhaan hyvinvointialueen. Se on tavoitteemme, Suomen paras.

Alkutahdit ovat olleet lupaavia ja sitä rataa haluamme jatkaa eteenpäin. Kuntalaiset, lähettäkää palautetta herkällä kädellä, se on tehokas keino parantaa palveluja. Voimaa ja terveyttä kevääseen.

Ihan puhki

Koko kouluyhteisö on aivan puhki ja väsynyt. Hurjaa luettavaa sivistysyhteiskunnastamme. Onko todella näin?

Twitterissä uutista kommentoitiin muiden muassa näin: ”Voisikohan media lopettaa jatkuvan pelottelun siitä, ettei ilman monta ällää ja erityisesti pitkän matikan ällää ei pääse mihinkään. Muistutetaan pääsykoemahdollisuudesta ja siitä, että opiskelualoja on paljon erilaisia.”

”Ihan ensin voitais rauhoittaa lukioaika opiskelulle. Lopettaa jatkuva aikuisten ylläpitämä koohkaus jatko-opinnoista. Opiskelemaan pääsee muutenkin kuin ensikertalaiskiintiössä papereilla.”

Hesarin 13.12. uutisen mukaan uupumus näkyy suomalaisessa koulujärjestelmässä kaikissa ryhmissä: opettajissa, rehtoreissa, nuorissa ja vanhemmissa.

Miksi näin ja miten tästä eteenpäin? Kaikkea ei voi laittaa koronan syyksi. Toki vajaa pari vuotta on eletty veitsen terällä keikkuen ja mietitty milloin tämä loppuu tai mitähän seuraavaksi tapahtuu. Kuormitusta ovat lisänneet tiuhaan tulleet uudistukset. Korkeakoulu-haku-uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja uusi opetussuunnitelma kun entistäkään ei saatu kunnolla pureskeltua valmiiksi.

Keskittyminen perustehtävään eli opetukseen ja oppimiseen rauhassa, on paras tie seesteisempään ja voimaannuttavaan kouluun. Ilmapiiri on olennaisin asia. Sen tekevät oppilaitoksen ihmiset; opiskelijat, opettajat, henkilökunta. Kaikki yhdessä, yhtenä isona joukkueena kohti sivistyksen sydäntä vuoden jokaisena päivänä.

Yhteisöllisyys ja hyvä henki syntyy vain kaikkia ihmisiä arvostavasta kohtaamisesta ja hyvistä käytöstavoista kaikkia kohtaan, aina. Tervehtiminen, auttaminen, kuulumisten kysely ja yhteen kokoontuminen luovat tien jaksamiseen. Meistä jokainen tarvitsee toista.

Kriisejä meille tulee jatkossakin ja nyt on korkea aika pohtia keinoja miten saamme arjesta voimaa tehdä työtämme turvallisesti. Lomat ovat jäävuoren huippu, ne on tullakseen jossain vaiheessa. Työstä ja opiskelusta on saatava potkua ja energiaa jaksaa päivästä toiseen. Maailman onnellisin kansa selviytyy, jos me niin päätämme.