Koti

Koulut venyvät ja joustavat koronan keskellä

Joustoa, venymistä ja nopeita päätöksiä. Korona-arki on vaatinut koulujen ja oppilaitosten opettajilta sekä henkilökunnalta uskomattoman paljon.

Hyvinkäällä viimeisin säätö tehtiin Keusoten antaman suosituksen mukaan. Olimme valmistelleet ja varanneet Martinhallin yhteiseen ylioppilasjuhlaamme lauantaiksi 29. elokuuta. Kaikki näytti hyvältä kunnes tuli muutos. Väkeä on vähennettävä, jotta terveys ja turvallisuus säilyy. Ei muuta kun palaveri pystyyn ja uusi suunnitelma kehiin.

Red Carpetin joustava organisaatio antoi käyttöömme Hyvinkääsalin. Treenit pidämme kahdessa erässä perjantaina 28. elokuuta ja juhla myös kahdessa ryhmässä lauantaina 29. elokuuta. Yleisöä ei voi ottaa mukaan juhlaan. Kukitamme, puhumme ja musisoimme ylioppilaille rehtorien, ryhmänohjaajien ja musiikkiryhmän toimesta. Tilaisuus videostreemataan ja siitä tehdään tallenne.

Ilman ammattitaitoista henkilökuntaa ja jokaisen loistavaa palveluasennetta emme olisi tässä. Jos koronasta etsii joitakin positiivisia seurauksia, niin ainakin ihmisten yhteistyö ja toisen jeesaaminen ovat lisääntyneet. Digiloikka otettiin yhdessä yössä maaliskuussa.

Etäopetusvalmiudet ovat nyt aivan eri tasolla kuin ennen koronaa. Näitä oppeja otamme varmasti pysyvään käyttöön. Toki opiskelijan kohtaaminen on ykkösasia aina. Kesän jälkeen tuntui todella hyvältä nähdä livenä ihmisiä. Myös hyvä kouluruoka maistui mahtavasti elokuussa koulujen alettua. Verovaroin maksettava peruspalvelu, jota osataan arvostaa vieläkin enemmän.

Pidämme koko päivän kaikkia lukion ovia auki, jolloin nuoret kulkevat siipien päädyistä sisään ja ulos sekä pääsevät suoraan luokkiin istumaan.  Toivotaan että pysymme terveinä ja korona hellittää otteestaan.

Näyttää siltä että elämme vielä pitkälle ensi vuoden puolelle valmiustilassa, vuorotellen lähi- ja etäopetusta. Syyskuun 14. päivän alkaa ylioppilaskirjoitukset. Toivon abeille ja opettajille myönteistä energiaa ja menestystä. 

Lemmikeistä hyvinvointia

Koiran ja kissan hoitamista. Lemmikit ovat olleet korona-ajan hyvässä hoidossa. Rapsutuksia, hyvää ruokaa ja aktiivista ulkoilua. Pidetään tästä kiinni jatkossakin. 

Kotoilu on saanut meidät kiinnittämään enemmän huomiota läheisiin ja lemmikkeihin. Toisaalta negatiivisia uutisiakin on kantautunut perheväkivallan ja alkoholin liikakäytön seurauksena. Toisen naama voi ärsyttää kun sitä tiiviisti tuijottaa. Maailman onnellisin kansa, todellako?

Väinö-koira on nyt reilun kahdeksan kuukauden ikäinen ja elämä sujuu tuttua rataa. Onneksi Väinökin on terävimmillään aamulla, sillä puoli viiden aikoihin kirmaamme lähimetsään lenkille. Whippet nauttii liikunnasta ja se tarvitsee kovia spurtteja päivittäin. Isännälle riittää tasainen vauhti eikä kovin pitkään. Peruskunto pysyy hyvänä molemmilla. 

Lemmikit antavat uutta lämpöä ja toimintaa arkeen ja toisaalta ne vaativat hyvää huolenpitoa. Perheenjäsen tässä ja nyt. Kun eläin voi hyvin niin ihminenkin voi hyvin. 

Autoilu lähti sujumaan ihmeen mukavasti ensimmäisten viikkojen huutamisen jälkeen. Taisi pelätä uutta ympäristöä. Nyt hurautamme sujuvasti Savon syviin metsiin yhdellä pissatauolla.

Pentuajan pureminen on vähentymään päin ja arestihuone tepsii tarvittaessa ainakin hetken ajan. Tikru-kissa pitää Väinön kurissa sähinällä ja tassun heilautuksilla. Väinö vaan niin tykkäisi kulkea kissan perässä pitkällä nokallaan haistellen.

Joulukuun lopusta alkaen olen kävellyt varmaan enemmän kuin aikoihin. Lähimetsän polut ovat tulleet entistäkin tutuimmiksi. On ollut ilo tutustua muihin samalla asialla oleviin ihmisiin ja lemmikkeihin. Ulos Väinöä ei ole tarvinnut kertaakaan houkutella. Nokka on aina menosuuntaan ja valmiina pinkomaan sen minkä kintuista irtoaa.

Olisiko tämä kevät ja kesä lähtölaukaus nykyajan Suomeen, jossa arvostetaan ihmisiä, lemmikkejä ja puhdasta luontoamme sekä perusarjen ihanuutta? 

Väinö napsii mielellään mustikoita.

Näemmekö riittävän kauas tulevaisuuteen? 

Juttelin tuttuni kanssa. Hän toi ensimmäiseksi esiin seikkoja, jotka ovat hyvin ja joista on ilo olla kiitollisia. Kohtaamisemme täyttyi tulevaisuuden uskosta, tekemisen asenteesta ja positiivisuudesta. 

Pohdimme miten hyvin meillä asiat ovat, vaikka seuraavat vuodet kiristetäänkin vyötä oikein kunnolla. Hyvinkää on jatkossakin hyvä paikka tehdä työtä, asua ja viihtyä vapaa-aikana. Näemmekö riittävän kauas tulevaisuuteen?

Olemme ottaneet velkaa ja rakentaneet terveitä kiinteistöjä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset sivistyvät ja oppivat elämäntaitoja.

Tulevat muuttajat ja veronmaksajat kysyvät juuri näitä nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja vapaa-ajan palveluita. Turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet, puhdas luonto ja kehittyvä, eteenpäin katsova kaupungin imago takaavat pito- ja vetovoimaa Hyvinkäälle.

Kaikkein suurimman vaikutuksen tekevät kuntalaiset, virkamiehet ja päättäjät. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on kehittää ihmisten hyvinvointia ja uskoa huomiseen.

Nyt päätetty säästöohjelma kirpaisee kovasti, mutta se oli pakko tehdä, jotta taloutemme saadaan oikealle uralle. Veronkorotus on aina myrkkyä ja se alentaa ihmisten ostovoimaa sekä muuttohaluja kuntaan.

Junaradan länsipuolella sijaitseva Hangonsillan alue on todellinen helmi. Uudet kerrostalot vetävät asukkaita puoleensa, Kipinä valmistuu marraskuussa. Siinä toimivat Hyvinkään lukio ja Hyvinkään opisto. Rentto Oy päättää tämän vuoden loppuun mennessä monitoimiareenan rakentamisen Kipinän viereen.

Kipinään tulee monitoimisali, mutta ei liikuntasalia, joten Renton areena on ehdoton edellytys lukion ja opiston liikunnalle. Siirtymäajan käytämme Hykin ja  Sveitsin lukioiden vanhoja saleja.

Renton areena tulee toimimaan urheiluseurojen harjoitus- ja pelipaikkana. Siellä voidaan järjestää kansallisia ja kansainvälisiä otteluita. Konsertit, leirit, messut ja muut tapahtumat vetävät yrityksiä ja kansalaisia Hyvinkäälle.

Hangon rata sähköistetään lähivuosina ja kevyen liikenteen silta yli Hangon radan tehdään nyt ennen kuin sähköistämistyö käynnistyy. Hangonsillan 2000 asukasta ja Kipinän yli 1000 käyttäjää tarvitsevat sujuvan kulkuyhteyden radan yli. Silta ohjaa kulkijat kätevästi Renton areenan tapahtumiin ja auton voi jättää kotiin tai kauemmaksi.

Metsäkaltevatalo valmistuu tänä kesänä. Uusi koulu on erinomainen satsaus kymmeniksi vuosiksi lasten parhaaksi.

Uimalan laajennus tarjoaa huikeat olosuhteet kunto- ja kilpauinnille. Samalla Sveitsin alueen matkailu- ja hotellipalvelut saavat uutta puhtia ja elinvoimaa.

Keskustelun lopuksi päädyimme ystäväni kanssa siihen tulokseen, että Hyvinkäällä on hyvä elää ja haluamme kehittää kaupunkia vieläkin paremmaksi. Lähtökohtamme on tehdä asioita myönteisessä ja rakentavassa ilmapiirissä yhdessä. 

Urheilijan polku eskarista korkeakouluun

Miksi voivottelemme Suomen kehnoa menestystä urheilussa? Miksi vain muistelemme entisajan mitalisadetta?

Kysymys on lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Perälautaan ei kannata tuijotella, ainoa suunta on eteenpäin. Tänä päivänä nuoret harrastavat entistä useampia lajeja aina kulttuurin perinteisistä aloista eurheilun koviin kansainvälisiin mittelöihin asti.

Olemmeko ajatuksissamme liikaa 1970-luvun kestävyysjuoksun huumassa? Sekin on hyvä laji. Toisaalta maailma on muuttunut ja muuttuu hurjaa vauhtia. Siihen pitää reagoida.

Työ on aloitettava esikoulusta. Mikäli tavoitteena on päästä pitkälle urheilussa, niin ohjattu ja leikinomainen harjoittelu lähtee liikkeelle. Monipuolisuus on avainsana. Polku jatkuu alakoulussa ja yläkoulussa entistä systemaattisemman valmennuksen parissa.

Paha paikka on siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle, sillä monen nuoren ura loppuu. Meidän kouluihmisten on sovittava urheiluseurojen valmentajien kanssa miten edetään. Liian usein vastaus on että lukkarissa ei ole tilaa ja aikaa valmennukselle. Kyllä on kun siihen järjestetään aikaa.

Hyvänä esimerkkinä ovat Hyvinkään Vehkojan koulun urheiluluokka, Hyrian urheiluvalmennus ja Hyvinkään Sveitsin lukion huippu-urheiluvalmennus. Puhumattakaan maamme kahdestakymmenestä urheiluakatemiasta, jotka edustavat valtakunnan kärkeä yliopistokaupunkien ytimessä.

Aikanaan kaikki lähti liikkeelle uimarien aloitteesta, miksei Hyvinkään Sveitsin lukiossa voisi yhdistää opiskelua ja huippu-urheilua. Niinpä.

Kari Vierimaan ideoimana pidimme lukiolla palaverin ja tsekkasimme mahdollisia aikoja harjoitteluun arkipäivän aikana. Löytyihän sitä aikaa. Lukioissa on käytössä Wilman sähköinen kurssitarjotin, josta opiskelija valitsee opiskelemansa kurssit viidessä jaksossa lukuvuoden ajalle. Reunapalkit aamuisin ja iltapäivisin ovat lähinnä syventäviä ja soveltavia kursseja varten ja muut palkit varataan pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.

Löytyi peräti seitsemän kellonaikaa, johon voi sijoittaa urheiluvalmennuksen. Treenejä on aamuisin, iltapäivisin ja jopa kaksi kertaa päivässä. Urheilijan henkilökohtainen valmentaja vastaa harjoituksen toteutuksesta, rehtori seuraa opintojen etenemistä ja merkkaa kurssimerkinnät jaksoittain. Yksinkertaista ja toimii.

Kouluun menoa ei saa pelätä

Olemme painiskelleet koronan kimpussa jo viikkotolkulla. Osalla meistä alkaa pinna kiristyä ja seinät kaatua päälle.

Jatkuva eristäytyminen ja kotona oleminen ahdistaa. Etäopiskelu ja -opetus on sujunut Suomessa erinomaisesti kaikki kouluasteet huomioiden. Toki aina on ihmisiä, joille sekään ei sovi.

Ilolla olen lukenut siitä, miten kiusaaminen on nyt loppunut kun ei tarvitse mennä kouluun. Tämä on hyvä, mutta eihän se näin saa mennä.

Kenenkään nuoren ei pidä pelätä kouluun menoa. Vastuu on meillä aikuisilla. Nollatoleranssi kaikelle huonolle käytökselle niin työpaikoilla, oppilaitoksissa kuin vapaa-ajan viettopaikoissa ja harrastuksissa.

Ehkä osaamme suhtautua uudella kunnioittavalla tavalla toisiimme kun kriisi on ohi. Opimme arvostamaan toisen ihmisen kannustavaa kohtaamista.

On suuri rikkaus toimia kaikki yhdessä paremman Suomen ja hyvinvoinnin eteen. Pitkässä juoksussa hyvän pyörre takaa paremman tasapainon ja toimeentulon meille kaikille. Se vie aikaa ja vaatii johtamista sekä puuttumista haasteisiin. Se on jatkuvaa, päivittäistä työtä.

Etäopiskelusta on kuulunut ilon pilkahduksia. Nuoret, joilla on vaikeuksia keskittyä tehtävään isossa ryhmässä, saavat nyt kannustavia tuloksia. Heille sopii hyvin ohjeistettu ja aikataulutettu itsenäinen työskentely tietokoneen ja sähköisten alustojen avulla. Myös opettajan antama positiivinen palaute ruokkii nuoren itsetuntoa roimasti. Miksi laitamme Wilmaan niin usein vain kritiikkiä?

Miten käy niiden, jotka putoavat kelkasta? Opiskeluhuollon tekijät tekevät parhaansa ja vastaanotto toimii livenä ja etänä. Kun nuori putoaa kuiluun kriisin aikana, elvytystä jatketaan pitkään normaalioloissa.

Nyt on entistä hankalampaa havaita nuoren oireilu, kun emme pääse kohtaamaan ja havainnoimaan heitä. Vanhempien yhteydenotot ovat entistä tärkeämpiä. Kotitausta vaikuttaa vahvasti siihen miten nuori pärjää normaalioloissa ja kriisin aikana henkinen turvallisuus korostuu.

On nähtävä kauas tulevaisuuteen. Tästäkin selviämme, yhdessä.

Miten pärjään etänä?

Maailma muuttuu ja mikään ei ole varmaa. Näin voi hyvin sanoa. Koronavirus on mullistanut maailman perin pohjin.

Perjantai 13. päivä piti olla onnen päivä, mutta toisin kävi. Suomessa alkoi todellinen mylläkkä ja epätietoisuus siitä mitä tehdään.

Opiskelijat ja opettajat arvuuttelivat koulun menevän kiinni jossain vaiheessa kun osa kunnista oli jo ilmoittanut siirtyvänsä etäopetukseen seuraavasta viikosta alkaen.

Juuri tämä ristiveto auki vai kiinni aiheutti viestejä, kysymyksiä ja epävarmuutta arkeen. Perjantaina puolen päivän aikaan Ylioppilastutkintolautakunta sivalsi viestillään kirjoituksiin keskittyviä abeja. Reaalin koepäivät siirrettiin viikkoa aikaisemmaksi ja näin kokelaiden lukuaika lyheni saman verran.

Tiedotin välittömästi abeja ja opettajia asiasta. Sain Whatsappiin ja Wilmaan kymmeniä tuskaisia viestejä. Onko tämä joku vitsi vai mikä, moni kysyi. Muutama nuori heitti pyyhkeen kehään ja ilmoitti peruvansa osallistumisensa ylimääräisenä aineena kirjoitettavaan reaaliin.

Harmin paikka nuorten puolesta. He hermoilevat jo nyt ihan riittävästi kokeidensa perään ja vielä nyt pitäisi tehdä putkeen useita kokeita. Kohtuuton päätös. 

Tilanne rauhoittui uuden viikon alussa kun maamme hallitus antoi määräyksen siitä miten maassa toimitaan tästä eteenpäin aina pääsiäiseen saakka.

Koulut kiinni oli järkevä päätös ja se selkeytti tilanteen. Ylioppilaskirjoitukset pidetään ohjeen mukaan normaalisti.

Hyvinkään lukioissa aloitettiin etäopetus tiistaina 17.3. Tästäkin voi oppia uutta. Opettajien ja opiskelijoiden verkko-opetus ja -opiskelutaidot joutuivat todelliseen syyniin. Kaikkea ei todellakaan ole harjoiteltu ja tuoreimpia alustoja kokeillaan vasta nyt.

Kriisiaika on selvästi lähentänyt meitä. Huomioidaan ja autetaan toisiamme. Tilanne ei ole helppo, mutta tästäkin selviämme yhdessä tekemällä.

Terveys on numero yksi ja nyt laitamme kaikki voimamme sen turvaamiseen. Kuulemma kodin lemmikit nauttivat näistä viikoista. Ihmisiä on läsnä rapsuttamassa ja ulkoiluttamassa. Pitkässä juoksussa tämä kääntyy positiiviseksi hyvinvoinniksi.

Väinö osaa ottaa rennosti.

Johdonmukaista hellyyttä jokaisen päivään

Ihmisen paras ystävä. Pitää paikkansa. Pentukoiran aktiivisuus on yllättänyt positiivisesti.

Väinö on nyt reilun kolmen kuukauden ikäinen whippet. Ennakkotieto siitä että koira on innokas liikkumaan ja ulkoilemaan, pitää todella paikkansa, sillä aina kun ulko-ovi aukeaa Väinö on valmiina lähtemään ulos. Kuitenkin hän malttaa odottaa että ihminen menee edellä ulos. Tuntuu turvalliselta.

Olen ihmetellyt alusta saakka, miten hyvin whippet kulkee vierellä. Tässä vaiheessa lenkit ovat olleet vielä maltillisia, lähinnä ympäristöön tutustumista.

Tulihan tuossa testattua koiran hyytyminenkin, kun kävelimme Puumalassa postilaatikolle kaksi kilometriä suuntaansa kevyessä pakkalumessa. Jouduin kantamaan väsynyttä herraa noin kilometrin verran. Kyllä uni maistui kun pääsimme perille mökkiin. 

Tarpeiden teko ulos onnistuu liian harvoin. Kun koira nousee uniltaan niin eikun ulko-ovi auki ja pihalle. Onneksi tänä päivänä kaupasta löytyy käteviä imualustoja lattialle. Tosin joka kerta tähtäys ei osu maaliin saakka. Talouspaperia kuluu ja moppi heiluu lähes päivittäin. 

Autoilu on lähtenyt sujumaan paremmin kauppareissujen kautta. Reilun kokoinen ja turvallinen kuljetushäkki on keskeinen tekijä. Siinä Väinö mahtuu kulkemaan täysikasvuisenakin. 

Kissamme Tikru on osoittanut viisautensa. Väinö tekee mielellään tuttavuutta kovaäänisesti ja varsin vauhdikkaasti. Kissa vaan katsoo rauhallisesti kyyryssä sängyn alla. Sihinää kehiin ja jos sekään ei auta niin nopea tassun sipaisu. Pari kertaa Väinö on ottanut iskun kuonoonsa ja muistaa sen hetken aikaa. Seuraavana päivänä sama uudelleen. Pentu on pentu ja oppirahat on maksettava. Toivottavasti sopu löytyisi jossain vaiheessa. 

Kädet ovat ajoittain naarmuilla, koska pentu ottaa suuhunsa kaiken. Välillä laitamme kaverin arestiin rauhoittumaan, mikäli meno villiintyy. 

Kokonaisuudessaan olemme erittäin tyytyväisiä kotieläinten tuomaan onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Kissa on itsenäinen ja koira kulkee uteliaana mukana joka paikkaan. Kun vaan muistaisi johdonmukaisuuden ja hellyyden. 

Väinö ulkoilee mielellään.

Väinö – juoksija tuli taloon

Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Kokemuksen ja iän myötä sitä tulee katsoneensa elämää ja maailmaa avoimin mielin. Ainakin omasta mielestäni.

Seitsemän vuotta sitten Tikru-kissa siirtyi Onnentassusta meille ja olimme täysin myytyjä. Viisas ja itsenäinen kissa antoi iloa jokaiseen päiväämme. Kevyet oksennukset kuuluvat asiaan ja siivous vain tehostui.

Viime kesänä Savon syvissä metsissä vietimme rauhallista lomapäivää kun hoikka ja sulavalinjainen koira käveli pihaamme kaikessa rauhassa. Ruuanvalmistuksen tuoksu houkutteli hänet terassin ovelle ja lihapullan palanen tuntui maistuvan. Lähdin naapurin tonttia kohti kävelemään, jos koiran omistaja olisi siellä ja saataisiin vierailija takaisin turvallisesti.

Leinosen pojan koira hän kuulemma oli. Niinpä. Kenenkäs muunkaan. Tarina jatkui heti seuraavana päivänä kun vaimoni hölkkäsi mäkeä ylös ja auto ohitti hänet. Kukas sieltä ikkunasta katsoi? Tuttu whippetti suloisella katseellaan. Peli taisi olla pelattu. ”Jos meille tulee joskus koira niin se on whippetti”, totesi vaimoni.

Joulun alla selailin netistä kenneleitä. Mikä ihmeen Vihtijärvi, iski silmääni. Sehän on lähellä Hyvinkäätä. Kytäjän kautta kohti Vihtiä näyttäisi olevan Kiiturin Kennel. Sinne siunaantui marraskuun alussa seitsemän pentua, kuusi urosta ja yksi narttu. Olisiko meillä mahdollista hankkia pentu, pohdimme vaimoni kanssa.

Joulun alla ajelimme Vihtijärvelle ja olimme myytyjä. Hyvin hoidettu tila ja lämmin vastaanotto niin talonväen kuin pentujen sekä aikuisten koirien taholta teki meihin vaikutuksen. Kennelin emäntä ja isäntä selvittivät perin pohjin koiranhoidon aakkosia. Olimme innoissamme.

Väinö, juoksijalinjainen whippetti, saapui kotiimme automme kyydissä koko matkan huutaen. Uusi arki alkoi. Päätimme heti satsata hyvää uneen, joten toin patjan Väinön petin viereen olohuoneen lattialle. Olemme vedelleet kahdeksan tunnin unia sopivilla hellimishetkillä höystettyinä.  Ruokailut ja ulkoilut sujuvat mainiosti. Sisäsiisteys antaa vielä odottaa. Tarina jatkuu.

Väinö on kotiutunut hyvin.

Työtä kuntalaisia varten

Ketä varten kaupunginvaltuutetut ja poliittiset toimijat ovat? Kuntalaisia varten. Yksinkertaista. Mennään kadulle, kahvilaan, liikuntapaikalle, kauppaan tai sosiaaliseen mediaan ja kuunnellaan mitä asiaa ihmisillä on.

Kommentit kannattaa kirjata ylös. Suurin osa asioista on arkipäivän elämään kuuluvia. Teiden ja kevyenliikenteen väylien kunto, puuston perkaus pois katulamppujen kohdalta, uimalan lippujen hinta, palveluverkko, koulujen kunto ja perusopetuksen rahat. Sote-ratkaisu arveluttaa monia ja siitä on vielä vaikea sanoa mitään ehdottoman varmaa. Vanhusten monipuolisten palveluiden tarve tuli useiden suusta sanottua. Jonot on saatava purettua. Ihmisillä on oikeus kunnioitettavaan elämään.

Sähköpostiin kilahtaa kymmeniä viestejä päivittäin. Kaupungin työntekijöiden tehtäviin kuuluu vastata niihin kohtuullisessa ajassa. Kuntalaiselle jää ontto olo jos viestiin ei reagoida. Itselläni on 12 tunnin sääntö. Muuten kysymys hukkuu kun uutta viestiä pukkaa listan kärkeen. Palaute on tärkein kehittämisen ja kehittymisen väline. Kun vielä oppisimme myös kiittämään ja kannustamaan hyvin tehdystä työstä. Positiivinen kritiikki on tehokkaampi kuin negatiivinen räksytys.

Olemmeko liian vaatimattomia? Meillä on Hyvinkäällä paljon hyviä hankkeita ja tapahtumia. Pöhinä on valtava. Meidän tulee hehkuttaa ja jakaa tätä ilosanomaa kaikille ja kaikilla välineillä. Yksinkertainen muoto olisi laittaa tervetuloa-kyltit kaikkien sisääntuloteiden varteen. Ja samaan syssyyn kiitos käynnistä, nähdään pian uudestaan.

Meidän vahva joukkueemme, Team Hyvinkää, on saanut uutta verta kehiin ja samalla uusia ideoita kuntalaisten palvelemiseksi. Työ on nimenomaan palvelemista. Jalkaudumme uudelleen talven aikana ja otamme vakavasti kaikki ehdotukset. Työtä tehdään vuoden jokaisena päivänä eikä pelkästään vaalien alla.

Pystymmekö olemaan läsnä?

Joulun alla on hyvä pysähtyä miettimään mennyttä vuotta ja suunnata ajatuksia tulevaan vuoteen.

Monilla ihmisillä on tapana kokoontua läheisten seuraan pyhien viettoon. Erittäin hyvä tapa ja voisiko kohtaamisia olla tiuhemmin läpi vuoden. Vai onko arki liian hektistä?

Terapeutti Maaret Kallio puhuu asiaa ihmisen aidosta kohtaamisesta ja tunnetaidoista. ”Hirveän paljon puhutaan siitä, miten pitää kehittyä, syödä tai harrastaa – ja sössönsöö. Ihan yksi lysti! Paljon tärkeämpää on se, onko meillä aikaa olla kumppanin, perheen, ystävien ja läheisten kanssa.

Pystymmekö me olemaan läsnä, sietämään epämukavuutta yhdessä ja jakamaan suruja. Onko meillä hyvä olla yhdessä ilman, ettei olla suoritettu jotain. Saako jo lapsena tuntea, että on ihan ok, vaikkei olisi tehnyt mitään kovin erityistä.”

Kallion sanoman logiikka on tämä: kun ihmiset vain viettävät riittävästi aikaa yhdessä, todennäköisyys sille, että he myös aidosti kohtaavat toisensa, kasvaa.

Se on oikeastaan myös aika kova viesti. Ihan kuin kuka tahansa pystyisi vain pienellä organisoinnilla järjestämään elämänsä niin, että perheelle ja parisuhteelle olisi riittävästi aikaa. Jos et pysty siihen, kärsi seuraukset. Oma vika.

Olen huolissani nuorten pahoinvoinnista ja väsymisestä. Poissaoloja, turhautumista, negatiivisuutta ja eristäytymistä. Parhaassa iässä ja iskussa olevia ihmisiä pitää auttaa. Kohtaaminen, kuunteleminen ja puuttuminen ongelmiin on meidän aikuisten tehtävä. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä ja meidän tulevia veronmaksajia.

Kuulostaa kovalta ja yksinkertaiselta. Niinhän se todella onkin. Näennäisesti olemme sosiaalisesti aktiivisia älypuhelimen ja somen kautta. Ihminen kaipaa kuitenkin oikeaa läheisyyttä ja lämpöä. Ilmeet, eleet, äänensävyt ja tunteet koetaan yhdessä.

Hiljennetään vauhtia ja nautitaan vuoden hienoimmasta juhlasta, yhdessä. Kiitos tästä vuodesta ja voimia vuodelle 2020.

Joulu on hiljentymisen aikaa.