Julkisuudessa puhutaan paljon työhyvinvoinnista. Oleellista on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kun ihminen voi hyvin ja on sinut itsensä kanssa, se näkyy kaikessa toiminnassa.
Hyvinvointi on yksinkertainen asia. Olemme itse vastuussa itsestämme. Se tässä kaikkein vaikeinta onkin. Terveelliset elämäntavat, säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto ja hyvä uni. Kaikkihan me tiedämme tämän. Miksi niiden toteuttaminen on niin vaikeaa?
Säännöllisyys ja itsekuri. Itsensä johtaminen on vaikeaa. Toistamalla päivästä toiseen hyvän elämän perusteita, voimme aina vaan paremmin. Hyvään oloon jää helposti koukkuun. Se tuottaa mielihyvää. Endorfiiniannos on saatava säännöllisesti arjen keskellä.
Hyvinvoiva ihminen pystyy nauttimaan opiskelusta, työstä ja vapaa-ajasta. Hän ei puhu työhyvinvoinnista eikä vapaa-ajan hyvinvoinnista. On vain hyvinvointi. Tällainen ihminen osaa ottaa vastoinkäymiset ja epäonnistumiset luonnollisina elämään kuuluvina asioina. Hän käsittelee ne ja pyrkii ratkaisukeskeisiin tekoihin. Voivottelu ei auta.
Monet johtajat tekevät pitkää työpäivää ja kutsuvat itseään työnarkomaaneiksi. Onko tässä mitään järkeä? Onko tämä hyvinvointia? Ensin on opittava johtamaan itseään ennen kuin voi johtaa muita hyvin. Ihminen ei ole kone eikä robotti, joka tekee tehtävät väsymättä. Itsekin luulin olevani korvaamaton.
Parinkymmenen vuoden työ rehtorina on opettanut minua jakamaan vastuuta ja luottamaan koulutettuihin opettajiin ja henkilökuntaan. Positiivinen laiskuus on osuva termi. Voimat ja työn imu lisääntyy kun antaa itselleen ja työntekijöille hyvää aikaa olla oikeasti ihmisiä, ei robotteja. Läsnäolo, myönteinen kohtaaminen ja kannustaminen ovat keskiössä. Vuorokauden jakaminen kolmeen kahdeksan tunnin jaksoon on oiva apuväline hyvinvoinnin lisäämiseksi. Työ, vapaa-aika ja uni.
Tietotekniikan avulla voimme olla reaaliajassa koko ajan. Mobiililaitteiden avulla töitä voi tehdä milloin ja missä vaan. Ajankäyttö ja työn rajaaminen on jokaisen omalla vastuulla.
Vastaa