Kaikki lähtee kotoa

Kaikki lähtee kotoa

Miksi nuori voi huonosti? Ajankohtainen kysymys nousi esiin eduskuntavaalipaneelissa Laurea ammattikorkeakoulussa torstaina 21.2.

Mistä löytyy lääke lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi? Kotoa. Lapsen turvallinen kasvu ja kehitys lähtee vanhemmista ja kotikasvatuksesta. Meidän tehtävänä on opettaa lapselle mikä on oikein ja mikä väärin.

Perusasiat on laitettava kuntoon pienestä pitäen. Tähän tarvitaan tukea, kuuntelemista ja esimerkillä opastamista. Kovin yksinkertaista ja samalla myös haasteellista. Turvallisessa ympäristössä lapsi voi onnistua ja myös epäonnistua leikeissään. Otamme kopin aina. Sitähän varten me aikuiset olemme.

Tulen vaikuttamaan siihen, että vanhemmat jaksaisivat tässä kaikkien tärkeimmässä kasvatustyössä. Koulutukseen tulee satsata lisää euroja, työnantajien tulee joustaa perhetilanteen mukaan esimerkiksi tarjoamalla pienten lasten vanhemmille pienempää opetustuntimäärää, joustavuutta työajoissa, lastenhoitoapua ja etätyömahdollisuutta.

Aikuisten hyvä olo näkyy suoraan lapsissa ja päinvastoin. Ketä varten me teemme työtä? Lapsia, nuoria varten. He ovat meidän eläkkeiden maksajia ja tulevaisuuden päättäjiä sekä kaupunkien veronmaksajia.

Uudellamaalla on kohtuullisen hyvä työllisyysaste. Kaikki työikäiset on saatava töihin, sillä työ on paras sosiaaliturva.

Kaikki työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, valitettavasti. Työn perässä muuttamista on tuettava asunnon vuokran ja matkakustannusten osalta.

Aikuisten hyvinvointia tulee tukea. Meillä on hälyttävän paljon mielenterveyden häiriöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Ihmisten pää ja kroppa ei kestä. Kohtaammeko ja arvostammeko riittävästi ihmisiä sukupuoleen, rotuun tai kansallisuuteen katsomatta? Tässä meillä on parannettavaa.

Tulen puuttumaan epäasialliseen käyttäytymiseen, sillä se tuhoaa ihmisyyden. En väitä olevani paras esimerkki. Olen tavallinen savolainen kansanmies.

Uuteen kouluun saamme betoni tehtaalta, mutta ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin johtaminen on vaikeampi yhtälö. Toki vastuu on meillä jokaisella itsellämme.

Me päättäjät ja johtajat voimme katsoa peliin joka aamu ja kysyä pystynkö tänään auttamaan ja tukemaan jokaista henkilöä työyhteisössäni?