Liikuntasalista digipyhättö

Liikuntasalista digipyhättö

Seuraavat pari viikkoa Suomen lukioiden abiturientit ahertavat syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Eikä ihan missä tahansa kokeissa vaan sähköisissä, sillä maamme koulut ovat harpponeet jo muutamien vuosien ajan kohti digitaalista oppimista, opettamista ja kokeita.

Kannettava tietokone, läppäri, on perustyöväline opiskelijalle. Hyvinkää otti hyvän askeleen, kun se päätti tukea sadalla eurolla opiskelijaa kohti vuosittain tietokoneen hankintaa. Tuki maksetaan lukuvuoden lopussa toukokuussa. Kunnissa on monenlaisia käytänteitä ja joissakin kunnissa ei makseta mitään ja joissakin annetaan läppäri käyttöön lukion ajaksi.

Nuorten tasavertaisuus on kaukana. Koneiden valikoima on melkoinen ja se aiheuttaa päänvaivaa opettajille kun jotkut koneet eivät suostu kirjautumaan Abitti-koejärjestelmään ja kukin merkki buutataan omalla näppäinyhdistelmällään. Olisiko järkevää satsata rahaa kuntiin ja lukioihin, niin että talossa olisi kaikille opiskelijoille samanlaiset koneet? Myös varakoneet toimisivat tutulla systeemillä. Se maksaa paljon, mutta toimivuuden kannalta voitaisiin saavuttaa melkoisia etuja.

Suurin osa lukioista kalustaa liikuntasalinsa koekäyttöön muutamiksi viikoiksi syksyisin ja keväisin. Salit ovat silloin pois liikunnanopetuksen ja urheiluseurojen käytöstä. Harmi. Mutta mihin muualle saadaan mahtumaan toistasataa kokelasta?

Nykyinen ylioppilaskoe tehdään langallisessa verossa. Tarvitaan kilometritolkulla sähkö-ja verkkojohtoa sekä lukuisia reitittimiä. Salin kalustaminen, testaaminen ja purkaminen työllistää opettajia ja kiinteistönhoitajaa valtavasti. Ilman heidän sitoutumistaan hommasta ei tulisi mitään.

Entinen postitusrumba on poistunut, kun rehtori lataa koetehtävät ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivulta muistitikulle. Samaten kokelaiden vastaukset ladataan verkkoon opettajien alustavaa tarkastusta varten. Systeemi on osoittautunut toimivaksi.

Verkko- ja sähköjohtoa kilometritolkulla. Sali valmiina kirjoituksiin.