Maaseudut digiaikaan

Maaseudut digiaikaan

Miksi maaseutu tyhjenee? Eikö luonto ja hiljaisuus vedä puoleensa työikäistä väkeä? Miten pienen kotikunnan nyt käy jos sinne ei saada lisää veronmaksajia.

Ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin suurten kaupunkien tuntumaan, missä on työtä ja elinvoimaa. Julkinen liikenne tulee olla sujuvaa, vaikka autojen määrä tuntuu lisääntyvän kun katselee sisääntuloväylien aamuruuhkia ja talojen pihoja.

Sosiaalisessa mediassa käytiin kuuma keskustelu netti- ja puhelinyhteyksien takkuilusta Etelä-Savossa Puumalassa, missä vietimme kesälomaa. Facebookin Puumalan Puskaradion mukaan osassa kuntaa netti pätkii pahasti ja puhelutkaan eivät onnistu joka kerta ja toisaalla taas yhteys toimii moitteettomasti. Kommentit kuvaavat hyvin palvelun tarvetta.

Toki operaattoreiden välisiä eroja on melkoisesti. Selityksenä on se että verkon kapasiteetti ei riitä kun lomalaiset ovat mökeissään ja veneissään, joissa on samaan aikaan päällä useita mobiililiittymiä.

Maaseutu tulee jälkijunassa digiloikkaan. Tänä päivänä ja kun kohta ollaan 2020-luvulla ihminen tarvitsee selvitäkseen yhteiskunnan velvoitteista sähköä, toimivan netin ja päätelaitteen. Se on peruspalvelu ja turvallisuuskysymys. Näin se on ja tähän pitää myös maaseutujen herätä. Etätyö ja videopalaverit eivät muuten pelitä. Saati sitten Netflixin katselu. Onneksi on vielä ihmisiä jotka nauttivat alkeellisesta mökkielämästä, mutta teinit ja työikäinen väestö tarvitsee kunnon työkalut siellä missä oleskelevat.

Tyhjensin huussin, harjasin varaston ja rantasaunan katot puhtaiksi, laitoin sytykkeet valmiiksi kiukaaseen sekä pulahdin uimaan. Olin valmis ajelemaan parikymmentä kilometriä kylälle kauppaan. Kesälomapäivän askareet rytmittävät heinäkuun helteistä päivää Saimaan rannalla. En olisi uskonut itsestäni enkä vaimostani että hurahdamme mökkeilyyn näin totaalisesti. Tämä tuntuu hyvältä ja tämä on meidän yhteinen juttu. Ilman nettiä tästä ei tulisi mitään. Täältä on hyvä olla yhteydessä yhteiskunnan sykkeeseen.