Mistä saamme jatkossa hyviä veronmaksajia? Kuka maksaa meidän eläkkeet? Aivan oikein, nykynuoret.
Suurin osa nuorista voi hyvin ja elää tasapainoista elämää iloineen ja
suruineen. Tämä käy ilmi viime viikolla julkaistusta Kouluterveys 2023-kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa peruskoulusta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta.
Uhkakuvia on näkyvillä liian paljon. Voiko tämä olla todella maailman onnellisimman kansan tulos? Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, pojista 12 prosenttia. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.
Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.
Korona-aika lisäsi nuorten ahdistuneisuutta ja voimattomuutta. Yllättävää on, että viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle 10 prosenttia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosa nuorista on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä.
Miten tästä eteenpäin? Nuorten hyvinvoinnin korjaaminen
vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta. Koululääkäri on saatava jokaiseen kouluun joka viikko. Nuorten kokema turvallisuus ja
hyvinvointi on meidän kaikkien tärkein tehtävä.
Vastaa