Otetaan rauhassa, ei hötkyillä

Otetaan rauhassa, ei hötkyillä

Miten osaisimme hellittää ja rauhoittua? Joulu pitäisi olla rauhan ja yhteisöllisyyden juhla.

Perheen emännät ovat kovilla joulun alla. Koti pitäisi sonnustaa juhlakuntoon. Monipuolinen ruokatarjoilu olisi hyvä valmistaa itse, ilman muuta. Lahjoja on hyvä hankkia jo lokakuusta saakka ettei vaan kukaan jäisi paitsi.

Kilpavarustelu, kaupallisuus, tehokkuus ja jatkuva suorittaminen kuvaavat tämän päivän juhlapyhiä. Hyvät ihmiset, onko tässä mitään järkeä?

Mainoksia pukkaa postiluukkuun ja kännykkään jo hyvissä ajoin ennen joulua. Toisaalta ymmärrän kauppojen ja yrittäjien huolen ja markkinaraon. Pitää takoa kun ostohalukkaita kuluttajia riittää. Joulu on kaupoille terävä myyntipiikki vuoden lopussa.

Selailen mielelläni varsinkin kodinkoneliikkeiden mainoslehtisiä. Tuo olisi kiva ja tuotakin voisin jossain vaiheessa tarvita, mietin. Vanhemmiten olen oppinut laittamaan jäitä hattuun. Vain laadukas tavara kestää ja toimii. Konmarituksen myötä heppoista roinaa on lähtenyt kaatopaikalle. Tyhjemmät hyllyt rauhoittavat.

Kun malttaa odottaa joulun jälkeisiä alennusmyyntejä, säästää siinä melkoisesti euroja. Tärkeintä olisi miettiä, tarvitsenko oikeasti juuri tätä.

Olen opetellut käyttämään vaatteet loppuun saakka. Vaatehuoneestamme löytyy vieläkin pari avaamatonta kalsaripakettia. Jospa seuraavilla pakkasilla jo avaisin. Kiitos lahjan antajille, hyvää kannattaa säästää.

Pyhien aikana pysähtyminen ja rauhoittuminen tekee hyvää. Kuulostellaan ja keskustellaan, tai ei aina tarvitse sanoa mitään. Nautitaan vaan. Elämän ilon makustelu riittää.

Mielestäni jokainen päivä on juhlapäivä. Ikuinen jouluko? Asenteeni elämään on muuttunut pohdiskelevampaan suuntaan.

Toisaalta niin moni perhe kärsii pyhinä päihteistä, köyhyydestä ja väkivallasta. Hätäkeskus ja kriisipuhelimet tekevät pitkää päivää auttaakseen pulassa olevia ihmisiä. Kun on aikaa olla yhdessä, on aikaa haastaa riitaa. Ei hyvä ollenkaan.

Nuorempana saatoin pitkästyä juhlapyhinä, nykyisin haen rauhaa jopa arjesta. Ehkä olen oppinut jotakin. Ei hötkyillä, otetaan rauhassa, on mottoni.