Syksyllä tein mielestäni hyvän päätöksen. Vastasin myöntävästi Harri Kokon kysymykseen ja lähdin mukaan politiikkaan. Ajattelin että työ hyvinkääläisten parhaaksi voisi olla mielenkiintoista. Olen touhunnut kunnassa jo pitkän tovin ja nähnyt monenlaista. Olisiko minulla jotakin uutta annettavaa?
Kuuntele ja kunnioita. Liian usein meillä on tapana puhua palpattaa ja luvata kaikkea hyvää. Miltei sama virsi on jokaisella puolueella. Kaikkein tärkein taito on kohdata ihminen aidosti, pysähtyä kuuntelemaan mitä hänellä on mielessään. On asetuttava toisen asemaan ja tunnetilaan.
Olen saanut uskomattoman hienon ja monipuolisen tuttavapiirin yli puoluerajojen. Omasta joukostani voin puhua ystävinä. Politiikka on joukkuepeliä. Tavoite on selvä. Tehdään yhdessä Hyvinkäästä vieläkin parempi kunta opiskella, tehdä työtä, asua ja elää hyvää elämää. Kukaan ei pärjää yksin, yhdessä pystymme mihin vain. Valittamalla ja negatiivisuudella ei rakenneta uutta. Myönteinen ajattelu, hyvät käytöstavat ja kannustaminen vie pitkälle.
Moni on pitänyt minua vähän tärähtäneenä, ehkä osin syystäkin. Olen vaan innoissani elämästä ja ihmisistä. On ilo tehdä unelmatyötä hyvässä porukassa. Olen 53-vuotias ja aioin tehdä työtä vielä 15 vuotta reksinä. Jollei Pentti-päällikkö ennen sitä pistä sivuun. Sen jälkeen jatkan yrittäjänä. Terveys ja toimintakyky on oltava tikissään. Mielenkiintoinen arki ja siihen liittyvät tehtävät sekä upeat nuoret pitävät vireessä. Unohtamatta tärkeintä, perhettä. Tuki ja palautus aika ajoin maan pinnalle pitää äijän ruodussa.
Politiikassa olen ihmisiä varten niin pitkään ja niin korkealla kuin kannatusta riittää. Välillä tulee lokaa niskaa, mutta se kuuluu asiaan. Ylös vaan ja eteenpäin. Kohdataan aidosti kadulla, kauppakeskuksessa, pyörälenkillä ja somessa.
Vastaa