Talvi tuli myös Etelä-Suomeen ja siitä alkoi vilkas keskustelu.

Saako hiihtobaanalla kävellä, entä kuljettaa koiraa? Miksi ei? Olenhan veronmaksaja ja minulla on täysi oikeus käyttää kunnan ylläpitämiä ulkoilureittejä. Varokin puuttumasta oikeuksiini.

Sosiaalinen media ja lehtien tekstiviestipalstat ovat miltei yksinomaan räyhäämistä ja valittamista. Silloin tällöin sinne eksyy joku kummajainen, kiitoksen sana ja kannustava kannanotto.

Hyvinkäällä on luonto ja ulkoilureitit lähellä ja hyvässä kunnossa. Tiiviissä kaupungissa pääset autolla kauppojen viereen ja muutaman askeleen päässä on puhdas luonto odottamassa kulkijaa.

Täytyy myöntää että itsekin olen antanut palautetta jos pyörätie on loskan peitossa vielä kuuden aikaan aamulla. Kätevin palaute meille kaupungin työntekijöille on soittaa tai laittaa palaute kaupungin nettisivun kautta kohdasta Anna ja lue palautetta. Ainahan voi yllättää kiitoksella.

Hiihtoladulla on vaarallista kävellä, saati kuljettaa koiraa. Kapeat metsäpolut ja kevyen liikenteen väylät ovat tätä varten. Toki moottorikelkan jälki tamppaisi polunkin mukavaan kuntoon, kuten joissakin kunnissa tehdään.

Mielestäni hiihtolatujen väyliä pitäisi leventää, jotta lumi pääsee satamaan maahan saakka. Nyt se jää puiden oksille esimerkiksi Hevosmäen lenkillä Hyvinkäänkylässä. Näin mahtuisi hiihtämään perinteistä ja vapaata tyyliä sotkematta latua.

Toinen kehittämisen paikka on tekojäärata. Paikka voisi olla Perttula, Kankuri, Pihkala tai Puolimatka.

Perttulassa olisi riittävän iso kenttä ja jäähallien koneistoa voisi hyödyntää. Tekojää palvelisi kuntalaisia aina lapsesta aikuisiin saakka. Pipolätkä ja luistelu ovat parasta mahdollista liikuntaa ulkoilmassa.

Etelän talvet ovat mitä ovat. Ulkojääkausi jää torsoksi. Tekojää toimisi lokakuusta maaliskuun loppuun saakka ja väki liikkuisi. Hyödyt olisivat pitkässä juoksussa konkreettiset, koska liikuntaan sijoitettu euro tulee tuplana takaisin lisääntyneenä terveytenä.

Kiitos vilkkaasta keskustelusta Kipinästä. Verovaroin rakennettu Suomen uusin ja nykyaikaisin lukio ja opisto Kipinä maksoi 28 milj. euroa. Päälle vielä kalustohankinnat 1,1 milj. euroa.

Kipinän ulkoasu on saanut osakseen kehuja ja haukkuja. Aamupostissa ja Hyvinkääläisten ilmoitustaululla Facebookissa haukutaan oikein olan takaa. Miksi aina negatiivinen palaute?

Corten teräksestä valmistettu tuote on pitkäkäyttöinen ja huoltovapaa ulkokäytössä. Se ruostuu vuosien saatossa lopulliseen väriinsä.

Hyvinkäälle on saatu noin parin kymmenen vuoden odotuksen jälkeen moderni, muunneltava, monikäyttöinen ja ennen kaikkea opiskelijaystävällinen oppilaitos kaikenikäisten opiskelijoiden käyttöön. Henkilökunta pääsi itse osallistumaan tilojen suunnitteluun ja nyt meillä on terveet ja toimivat työtilat.

On katsottava eteenpäin. Teimme Kipinän palvelemaan sivistyksen kehtona sadaksi vuodeksi. Seuraava askel on saada vanhojen, tyhjiksi jäävien koulujen tontit uuteen käyttöön ja sitä kautta rahaa kaupungin kassaan.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on nuorten kannalta tärkeä tukitoimi. Opiskelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin, tosin se on osattava tehdä oikein. Mistä saadaan rahat ja miten ne käytetään oikein?

Oppivelvollisuus laajenee siihen päivään saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta. Lisäksi toisen asteen koulutus on maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, kun nuori täyttää 20. Hallituksen esityksen mukaan uudistetaan myös nivelvaiheen koulutus tutkintoon valmentavaksi koulutukseksi.

Vuodesta 2024 alkaen uudistuksen ollessa täysimääräisesti voimassa hinta on 129 miljoonaa euroa. Käytännössä yli 100 miljoonaa euroa uudistukseen varatuista määrärahoista menee opiskelijoiden maksuttomiin oppimateriaaleihin kuten oppikirjoihin, työvälineisiin ja tietokoneisiin sekä koulumatkatukeen eikä opetuksen laadun ja ohjauksen vahvistamiseen. 

Oppivelvollisuusiän nostaminen ei takaa kenenkään nuoren osaamista eikä varmista, että toisen asteen tutkinto tulee suoritetuksi loppuun. Nuoren oma motivaatio ja hyvä opetus ratkaisevat. 

Jokaisesta nuoresta on pidettävä huolta. Nuorelle on taattava vähintään toisen asteen tutkinto, mikä on edellytys työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämiseksi. Miten tähän päästään? Mikä olisi julkisten varojen tehokkainta käyttöä? Onko nyt valittu malli oikea?

Mielestäni oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut määrärahat on kohdennettava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen, nivelvaiheen tukeen sekä riittäviin ohjaus- ja tukipalveluihin toisella asteella.

Kunnat arvioivat, että uudistus tulee vielä tätäkin paljon kalliimmaksi. Valtion rahoitus jää alimittaiseksi, mikä johtaa koulutuksen rahoituksen heikentymiseen kunnissa. Tämä johtaa opetustuntimäärien vähenemiseen, ryhmäkokojen kasvamiseen, tuen vähenemiseen ja kouluverkon tiivistämiseen. Tätäkö haluamme?