Koiran ja kissan hoitamista. Lemmikit ovat olleet korona-ajan hyvässä hoidossa. Rapsutuksia, hyvää ruokaa ja aktiivista ulkoilua. Pidetään tästä kiinni jatkossakin. 

Kotoilu on saanut meidät kiinnittämään enemmän huomiota läheisiin ja lemmikkeihin. Toisaalta negatiivisia uutisiakin on kantautunut perheväkivallan ja alkoholin liikakäytön seurauksena. Toisen naama voi ärsyttää kun sitä tiiviisti tuijottaa. Maailman onnellisin kansa, todellako?

Väinö-koira on nyt reilun kahdeksan kuukauden ikäinen ja elämä sujuu tuttua rataa. Onneksi Väinökin on terävimmillään aamulla, sillä puoli viiden aikoihin kirmaamme lähimetsään lenkille. Whippet nauttii liikunnasta ja se tarvitsee kovia spurtteja päivittäin. Isännälle riittää tasainen vauhti eikä kovin pitkään. Peruskunto pysyy hyvänä molemmilla. 

Lemmikit antavat uutta lämpöä ja toimintaa arkeen ja toisaalta ne vaativat hyvää huolenpitoa. Perheenjäsen tässä ja nyt. Kun eläin voi hyvin niin ihminenkin voi hyvin. 

Autoilu lähti sujumaan ihmeen mukavasti ensimmäisten viikkojen huutamisen jälkeen. Taisi pelätä uutta ympäristöä. Nyt hurautamme sujuvasti Savon syviin metsiin yhdellä pissatauolla.

Pentuajan pureminen on vähentymään päin ja arestihuone tepsii tarvittaessa ainakin hetken ajan. Tikru-kissa pitää Väinön kurissa sähinällä ja tassun heilautuksilla. Väinö vaan niin tykkäisi kulkea kissan perässä pitkällä nokallaan haistellen.

Joulukuun lopusta alkaen olen kävellyt varmaan enemmän kuin aikoihin. Lähimetsän polut ovat tulleet entistäkin tutuimmiksi. On ollut ilo tutustua muihin samalla asialla oleviin ihmisiin ja lemmikkeihin. Ulos Väinöä ei ole tarvinnut kertaakaan houkutella. Nokka on aina menosuuntaan ja valmiina pinkomaan sen minkä kintuista irtoaa.

Olisiko tämä kevät ja kesä lähtölaukaus nykyajan Suomeen, jossa arvostetaan ihmisiä, lemmikkejä ja puhdasta luontoamme sekä perusarjen ihanuutta? 

Juttelin tuttuni kanssa. Hän toi ensimmäiseksi esiin seikkoja, jotka ovat hyvin ja joista on ilo olla kiitollisia. Kohtaamisemme täyttyi tulevaisuuden uskosta, tekemisen asenteesta ja positiivisuudesta. 

Pohdimme miten hyvin meillä asiat ovat, vaikka seuraavat vuodet kiristetäänkin vyötä oikein kunnolla. Hyvinkää on jatkossakin hyvä paikka tehdä työtä, asua ja viihtyä vapaa-aikana. Näemmekö riittävän kauas tulevaisuuteen?

Olemme ottaneet velkaa ja rakentaneet terveitä kiinteistöjä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset sivistyvät ja oppivat elämäntaitoja.

Tulevat muuttajat ja veronmaksajat kysyvät juuri näitä nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja vapaa-ajan palveluita. Turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet, puhdas luonto ja kehittyvä, eteenpäin katsova kaupungin imago takaavat pito- ja vetovoimaa Hyvinkäälle.

Kaikkein suurimman vaikutuksen tekevät kuntalaiset, virkamiehet ja päättäjät. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on kehittää ihmisten hyvinvointia ja uskoa huomiseen.

Nyt päätetty säästöohjelma kirpaisee kovasti, mutta se oli pakko tehdä, jotta taloutemme saadaan oikealle uralle. Veronkorotus on aina myrkkyä ja se alentaa ihmisten ostovoimaa sekä muuttohaluja kuntaan.

Junaradan länsipuolella sijaitseva Hangonsillan alue on todellinen helmi. Uudet kerrostalot vetävät asukkaita puoleensa, Kipinä valmistuu marraskuussa. Siinä toimivat Hyvinkään lukio ja Hyvinkään opisto. Rentto Oy päättää tämän vuoden loppuun mennessä monitoimiareenan rakentamisen Kipinän viereen.

Kipinään tulee monitoimisali, mutta ei liikuntasalia, joten Renton areena on ehdoton edellytys lukion ja opiston liikunnalle. Siirtymäajan käytämme Hykin ja  Sveitsin lukioiden vanhoja saleja.

Renton areena tulee toimimaan urheiluseurojen harjoitus- ja pelipaikkana. Siellä voidaan järjestää kansallisia ja kansainvälisiä otteluita. Konsertit, leirit, messut ja muut tapahtumat vetävät yrityksiä ja kansalaisia Hyvinkäälle.

Hangon rata sähköistetään lähivuosina ja kevyen liikenteen silta yli Hangon radan tehdään nyt ennen kuin sähköistämistyö käynnistyy. Hangonsillan 2000 asukasta ja Kipinän yli 1000 käyttäjää tarvitsevat sujuvan kulkuyhteyden radan yli. Silta ohjaa kulkijat kätevästi Renton areenan tapahtumiin ja auton voi jättää kotiin tai kauemmaksi.

Metsäkaltevatalo valmistuu tänä kesänä. Uusi koulu on erinomainen satsaus kymmeniksi vuosiksi lasten parhaaksi.

Uimalan laajennus tarjoaa huikeat olosuhteet kunto- ja kilpauinnille. Samalla Sveitsin alueen matkailu- ja hotellipalvelut saavat uutta puhtia ja elinvoimaa.

Keskustelun lopuksi päädyimme ystäväni kanssa siihen tulokseen, että Hyvinkäällä on hyvä elää ja haluamme kehittää kaupunkia vieläkin paremmaksi. Lähtökohtamme on tehdä asioita myönteisessä ja rakentavassa ilmapiirissä yhdessä. 

Miksi voivottelemme Suomen kehnoa menestystä urheilussa? Miksi vain muistelemme entisajan mitalisadetta?

Kysymys on lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Perälautaan ei kannata tuijotella, ainoa suunta on eteenpäin. Tänä päivänä nuoret harrastavat entistä useampia lajeja aina kulttuurin perinteisistä aloista eurheilun koviin kansainvälisiin mittelöihin asti.

Olemmeko ajatuksissamme liikaa 1970-luvun kestävyysjuoksun huumassa? Sekin on hyvä laji. Toisaalta maailma on muuttunut ja muuttuu hurjaa vauhtia. Siihen pitää reagoida.

Työ on aloitettava esikoulusta. Mikäli tavoitteena on päästä pitkälle urheilussa, niin ohjattu ja leikinomainen harjoittelu lähtee liikkeelle. Monipuolisuus on avainsana. Polku jatkuu alakoulussa ja yläkoulussa entistä systemaattisemman valmennuksen parissa.

Paha paikka on siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle, sillä monen nuoren ura loppuu. Meidän kouluihmisten on sovittava urheiluseurojen valmentajien kanssa miten edetään. Liian usein vastaus on että lukkarissa ei ole tilaa ja aikaa valmennukselle. Kyllä on kun siihen järjestetään aikaa.

Hyvänä esimerkkinä ovat Hyvinkään Vehkojan koulun urheiluluokka, Hyrian urheiluvalmennus ja Hyvinkään Sveitsin lukion huippu-urheiluvalmennus. Puhumattakaan maamme kahdestakymmenestä urheiluakatemiasta, jotka edustavat valtakunnan kärkeä yliopistokaupunkien ytimessä.

Aikanaan kaikki lähti liikkeelle uimarien aloitteesta, miksei Hyvinkään Sveitsin lukiossa voisi yhdistää opiskelua ja huippu-urheilua. Niinpä.

Kari Vierimaan ideoimana pidimme lukiolla palaverin ja tsekkasimme mahdollisia aikoja harjoitteluun arkipäivän aikana. Löytyihän sitä aikaa. Lukioissa on käytössä Wilman sähköinen kurssitarjotin, josta opiskelija valitsee opiskelemansa kurssit viidessä jaksossa lukuvuoden ajalle. Reunapalkit aamuisin ja iltapäivisin ovat lähinnä syventäviä ja soveltavia kursseja varten ja muut palkit varataan pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.

Löytyi peräti seitsemän kellonaikaa, johon voi sijoittaa urheiluvalmennuksen. Treenejä on aamuisin, iltapäivisin ja jopa kaksi kertaa päivässä. Urheilijan henkilökohtainen valmentaja vastaa harjoituksen toteutuksesta, rehtori seuraa opintojen etenemistä ja merkkaa kurssimerkinnät jaksoittain. Yksinkertaista ja toimii.