Mistä saamme jatkossa hyviä veronmaksajia? Kuka maksaa meidän eläkkeet? Aivan oikein, nykynuoret.

Suurin osa nuorista voi hyvin ja elää tasapainoista elämää iloineen ja
suruineen. Tämä käy ilmi viime viikolla julkaistusta Kouluterveys 2023-kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa peruskoulusta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta.

Uhkakuvia on näkyvillä liian paljon. Voiko tämä olla todella maailman onnellisimman kansan tulos? Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, pojista 12 prosenttia. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.

Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.

Korona-aika lisäsi nuorten ahdistuneisuutta ja voimattomuutta. Yllättävää on, että viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle 10 prosenttia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosa nuorista on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä.

Miten tästä eteenpäin? Nuorten hyvinvoinnin korjaaminen
vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta. Koululääkäri on saatava jokaiseen kouluun joka viikko. Nuorten kokema turvallisuus ja
hyvinvointi on meidän kaikkien tärkein tehtävä.

Teimme Hyvinkään kaupunginvaltuustossa oikeita, kuntalaisten hyvinvointia parantavia päätöksiä maanantaina 19. kesäkuuta. Paavolatalon investointi maksaa 15,3 M€ ja saamme ison liikuntasalin, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Päätös vaikuttaa suoraan positiivisesti oppilaiden, kuntalaisten ja urheiluseurojen jäsenten liikunta-aktiivisuuteen. Ihmisten terveys ja hyvinvointi paranevat lisätyn liikunnan ansiosta. Sitä kautta yleinen toimeliaisuus ja aktiivisuus kohenevat, tuottavuus ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyvät.

Turnaukset ja isot tapahtumat järjestämme Hangonsillan monitoimihallissa. Hallin valmistelut etenevät kohti maalia, tavoite 2025.

Toinen runsaasti puheenvuoroja kirvoittanut päätöksemme oli Pihkalan pesäpallostadionin katsomon kattaminen ja istumapaikkojen ajanmukaistaminen. Päätimme investoida Pihkalaan 2,2 M€. Päätös on täsmälleen Pesäpalloliiton vaatimusten mukainen. Näin Hyvinkään Tahko voi jatkaa pelaamista pääsarjatasolla tulevaisuudessakin. Tahkon näkyvyys ja imago on Hyvinkäälle erittäin tärkeä.

Olen useasti todennut, että liike on lääke. Pitää paikkansa. Olosuhteista se ei jää kiinni. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kehittää kuntalaisten aktiviteetteja edelleen.

Vierailin Hyvinkään sairaalassa Keski-Uudenmaan aluehallituksen kokouksen yhteydessä tänä keväänä. Sairaalan johto esitteli hallitukselle sairaalan toimintaa ja tulevaisuuden hankkeita. Yksi keskeisimmistä asioista nousi esille, uusi ja turvallinen tie tulee saada ja nykyinen alikulku rauhoitetaan kevyelle liikenteelle.

Hyvinkään sairaala on keskeinen palvelupiste Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja liikenneyhteys on laitettava nykyajan vaatimusten mukaiselle tasolle.

Sonninmäen upea luonto säilyy lähes koskemattomana, kun tie rakennetaan junaradan viereen vanhan tiepohjan kohdalle.

Tie lohkaisee noin kaksi hehtaaria metsää ja jäljelle jää noin 49 hehtaaria. Näin varmistamme Hyvinkään turvallisen infran pitkälle tulevaisuuteen ja pääsemme irti vaarallisesta alikulusta Sairaalankadulla.

Hangon junarata sähköistetään ja työ on jo hyvässä vauhdissa. Uusi tie ja radan sähköistäminen on hyvä tehdä yhtä aikaa, jotta alue saadaan kerralla valmiiksi.

Nyt on katsottava positiivisesti eteenpäin ja kehitettävä Hyvinkäätä ja hyvinvointialuetta kohti 2030-lukua.