Arkisto 28.12.2018

Into lisääntyy kevättä kohti

Onhan tämä suuri etuoikeus olla ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Kansanedustajan työ on kansan palvelua. Kuunnellaan ihmisten ajatuksia ja toimitaan yhteisten asioiden parantamiseksi. Yksinkertaista ja samalla niin haastavaa. Olen valmis tähän ja teen kaikkeni paremman huomisen eteen. Täysillä ja jalat maassa, on mottoni.

Sami Matikainen on tulevaisuuden päättäjä. Hän toimii vaalipäällikkönäni. On ilo työskennellä Samin ja koko tukitiimini kanssa. Joukkuepelillä pärjäämme, yksilösuoritukset kaatuvat ennen pitkää.

Hyvää vuoden vaihdetta ja uutta vuotta. Nähdään ja kuullaan jälleen.

Kiitollisena jokaisesta päivästä

Voisiko joulumieli olla vuoden jokaisena päivänä? Ei varmaan.

Joka vuosi marraskuun tietämillä mediassa alkaa esiintyä jouluun liittyviä teemoja. Mikä on joulun tarkoitus? Anna hyvä joulumieli jokaiselle. Olethan muistanut varata siivouspalvelun ja pukin? Muista auttaa lähimmäisiäsi. Litaniaa voisi jatkaa loputtomiin.

Miksi vain joulun aikaan? Silläkö kuittaamme koko vuoden jutut ja muistamattomat tekosemme? Silläkö pohjustamme vuolevan vuoden lupaukset paremmasta ihmisten kohtaamisesta ja kunnioittamisesta?

Näinkö turvaamme selustamme lupaamalla paljon ja tekemällä vain muutaman viikon ajan kaikille tärkeitä asioita?

Kiitollisuus tulisi näkyä arjessa päivittäin. Hyvä malli on miettiä päivittäin viisi kiitollisuuden asiaa. Joka päivä uudelleen ja uudelleen. Toki ne voivat olla osittain samojakin. Vähitellen aivomme mukautuu ja harjaantuu miettimään myönteisiä seikkoja elämässä ja poisoppimaan kielteisistä ajatuksista. Sitä kautta henkinen hyvinvointimme paranee.

Kaikki lähtee viime kädessä kuitenkin korviemme välistä. Hyvä mieli, myönteinen asenne ja kiitollisuus ruokkivat positiivisuutta kaikkialle missä vaikutamme. Samalla oma jaksaminen ja elinvoima kehittyy.

Kiitollisuuteenkin voi jäädä koukkuun ja on saatava aina vaan enemmän hyviä mielikuvia. Ei huono ollenkaan. Ilmaista ja puhdasta henkistä energiaa on maailma valloillaan kunhan vaan osaisimme oivaltaa miten ihanaa elämä on.

Tosiaan meillä on asiat joka tapauksessa kohtuullisen hyvin, vai mitä. Suomi, itsenäinen ja turvallinen maa. Puhdas luonto, ei pahempia ruuhkia, hyvät koulut ja opettajat, laadukkaat kulkuväylät, uusi teknologia, netti kaikkialla ja hyvät kaupalliset palvelut.

Työtä kun saataisiin vielä kaikille halukkaille. Nyt työpaikat ja tekijät eivät kohtaa. On liikaa korkeasti koulutettuja ihmisiä määräaikaisissa työsuhteissa keskellä epävarmuutta. Suunnittele siinä sitten elämää ja investointeja eteenpäin.  

 

Joka päivä voi kehittää itseään

Olenko koskaan valmis? En todellakaan. Siksi lähdin mukaan lukiomme abien kanssa Mindvalley-projektiin, jossa tavoitteena on kehittää itseään, muistia, keskittymiskykyä, aikataulujen hallintaa ja oppia johtamaan itseään paremmin. Tämä ei tule valmiiksi käden käänteessä, vaan vaatii työtä päivittäin. Toistoja, onnistumisia ja epäonnistumisia. Sitähän elämä on.

 

Pauliina Airaksinen-Aminoff ja Johanna Rosnell-Varjo tsemppasivat upeasti abeja ja reksiä. Kiitos. 

Rehtorin puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 5.12.2018 Hyvinkääsalissa

Arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja herrat. Hyvinkään sotaveteraanit Esko Mälkki ja Kalevi Päivinen lämpimästi tervetuloa. Meille on ilo ja suuri kunnia kun olette saapuneet juhlaamme.

Nimeä viisi asiaa, joista olet kiitollinen. Vuoden jokaisena päivänä olisi terveeellistä mielelle ja aivoille miettiä mistä kaikesta voin olla vilpittömästi kiitollinen. Pikkuhiljaa ihminen oppii kiinnittämään enemmän huomiota positiivisiin kuin negatiivisiin asioihin.

Tiina Latikka on työyhteisövalmentaja ja työnohjaaja. Hän piti äskettäin Limitless Mind-työpajaa Hyvinkäällä yhdessä brittiläisen David Rahmanin kanssa.

Työpajan sisältö oli auttaa osallistujia vapautumaan haitallisista, jumiutuneista ajatusmalleista ja harjoittamaan aivonsa valitsemaan uudenlaisen ja myönteisemmän ajatusmallin. Rahmanin mukaan ihmismieli on tottunut kiinnittämään enemmän huomiota ongelmiin ja murehtimaan asioita, jotka voivat mennä pieleen.

Harjoittelun avulla voimme muuttaa ajatteluamme. On vapautettava tilaa uusille ajatuksille. Turhat murheet pois ja tilalle uusia ideoita, jotka voimaannuttavat. Tällainen ihminen levittää ympärilleen aivan toisenlaista energiaa kuin ennen. Mieti millaisen vaikutuksen teet ihmisiin kun tulet paikalle. Ensivaikutelma on ratkaiseva. Kun tunnelma on alusta asti kannustava, niin sillä on tapana kestää loppuun saakka myönteisenä.

Uusi lukiolaki tulee voimaan 1. elokuuta 2019. Opiskelijoiden hyvinvointi on ollut uuden lukiolain valmistelussa keskiössä. Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Uupumus voi johtua useista syistä, kuten liiallisesta työmäärästä, oppimiseen liittyvistä haasteista tai epävarmuudesta tulevaisuuden suhteen.

Nuori tarvitsee tukea sekä lukio-opintoihinsa että tulevaisuutensa suunnitteluun. Uusi lukiolaki tuo lukiolaiselle lisää henkilökohtaista ohjausta. Tarvitsemme lisää opoja. Lain mukaan tarvitsemme lukioihin erityisopettajan, joka auttaa oppimisessa, kielellisissä tai muissa oppimisvaikeuksissa ja tekee lukitestit ja-lausunnot.

Lukiolaisten jatko-opintoja ja urasuunnittelua tuetaan lukioiden ja korkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön avulla. Opiskelija voi tutustua lukioaikana korkeakouluopintoihin ja erilaisiin aloihin, mikä auttaa itselle sopivan opiskelualan löytämisessä.

Ylioppilastutkintoon ollaan lisäämässä viides pakollinen kirjoitettava aine. Vain äidinkieli ja kirjallisuus on vastakin kaikille pakollinen aine. Hyväksytyn ylioppilaskokeen voi jatkossa uusia ilman rajoituksia.

Uudistamisvimma on uuvuttanut sekä opiskelijoita että opettajia. Tietokoneet, sähköiset oppimateriaalit ja kokeet tulivat ryminällä lukioihin muutaman vuoden aikana. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön pari vuotta sitten ja taas ollaan tekemässä uutta opsia.

Rauhassa opettaen ja kehittäen. Niin pitäisi edetä, mutta nyt on menty ylioppilaskoe edellä. Kaikki uusi vie oman aikansa. Digitaalisuus, ilmiöoppiminen. Ne ovat hyviä oikein ja pitkäjännitteisesti käytettyinä. Iso muutos kestää pitkään. Vanhoista tavoista poisoppiminen on tuskallista kun siirrymme epämukavuusalueelle. Vaikeuksia ei kannata heti sysätä uudistusten niskoille.

Olemmeko hätähousuja? Kaikki pitäisi tapahtua ja vielä onnistua kerralla maaliin saakka. Kokeile, yritä, ole avoin, jaa tietoa muille, onnistu, epäonnistu. Turvallinen ympäristö antaa pohjan toiminnalle, naura itsellesi kun mokaat, sillä maailma ei siihen kaadu.

Te nuoret olette kovan paineen alla. Ihan oikeesti, miten te jaksatte? Ylioppilaskirjoituksissa on pakko menestyä, koska jatkossa yliopistoon ja ammattikorkeakouluun pääsyssä korostuvat ylioppilastutkinnosta saadut arvosanat.

Menestys, menestymättömyys ja ympäristön käytökselle asettamat normit luovat nuorille paineita ja ahdistusta. Tästä kertovat myös laulujen sanat. ”Mutsi, mä en oo enää normaali”, laulaa lahtelainen punk-rock-kokoonpano Negatiiviset Nuoret. ”Heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä”, julistaa setämäisistä popsoundeistaan tuttu Pariisin Kevät.

Vuonna 1980 viesti oli lohdullisempi: ”Älä äiti itke, älä äiti itke. Sillä poikas on kunnon poika, kun hän löytää paikkansa tässä maailmassa”, julisti Pelle Miljoona Oy Moottoritie on kuuma-levyllään.

Lämpimät onnittelut tulevat ylioppilaat, vanhemmat, sukulaiset ja ystävät. Onnea ja iso kiitos lukiomme loistavalle henkilökunnalle. Opettajat ovat paljon vartioina, sillä teidän käsissänne on maamme nuoret ja Suomen tulevaisuus. Kiitos Helena-opo uutterasta nuorten ohjauksesta jatkokoulutuksen saloihin. Kiitos aina tehokkaat, avuliaat ja hyväntuuliset oppilaitossihteerit Jenni ja Katja. Sattuipa sopivasti, sillä Katjalla on tänään synttärit, onnea.

Oma isänmaa Suomi on parasta mitä tiedän. Voi tätä ilon ja kiitollisuuden tunnetta, kun tänään ja huomenna juhlitaan uusia ylioppilaita ja maamme itsenäisyyttä, yhdessä.

Lakitus

Hyvät nuoret. Olkaa hyvä ja nouskaa seisomaan. Luotan ja uskon teihin. Te olette maamme tulevaisuuden kantavia voimia. Teidän osaamista tarvitaan, jotta pysymme hyvinvointivaltiona jatkossakin. Olkaa auttavaisia kanssaihmisiä kohtaan. Yhdessä olemme vahva ja aikaansaava joukkue kuten Team Sveitsi on osoittanut.

Ylioppilaan merkiksi, olkaa hyvät ja laittakaa valkolakki päähänne.
Rehtorina, minulla on valtuudet ja suuri kunnia julistaa teidät ylioppilaiksi.

Opiskelijat Anna Pajunen ja Otto Koponen ottivat vastaan veteraanien Esko Mälkin ja Kalevi Päivisen viestin. Koskettava hetki.

Poliitikkokin on ihminen, onneksi

Seurakuntavaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja vielä maakuntavaalit. Noin vuoden mittainen putki on päällä.

Mitä tavoitteita puolueilla on? Maailman menoa väljästi tulkittaessa esiin nousevat köyhyyden poistaminen, ilmastonsuojelu, työllisyyden parantaminen, syrjäytyneisyyden vähentäminen, suvaitsevaisuuden vaaliminen, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, turvallisuuden ja taloudellisen vakauden edistäminen.

Kukin puolue painottaa strategiassaan hieman eri lähestymiskulmia. Yhteisenä nimittäjänä kaikilla on ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääminen.

Yhteisten asioiden edistäminen ja hyvän elämän mahdollisuuksien kehittäminen on jokapäiväistä työtä. Moni poliitikko aktivoituu vaalien alla, mutta se on lyhyt polku. Olemme kansan palvelijoita. Työtä on tehtävä vuoden jokaisena päivänä kaduilla, kauppakeskuksissa, kuppiloissa ja sosiaalisessa mediassa.

Politiikka on osa elämää ja päinvastoin. On kuunneltava ihmisiä ja omaa sydäntään. Kun tekee työtä omantuntonsa mukaan  ja on oma itsensä, niin lopputulos on hyvä. Tai niin hyvä kun se voi olla. Filmaamalla ei pötkitä pitkälle.

Poliitikkokin on ihminen, onneksi.  Teemme virheitä ja möläyttelemme toisinaan sammakoita suustamme. Onneksi siihen ei maailma kaadu. Tosin muutama äänestäjä saattaa kääntää kelkkansa toiseen suuntaan ja tekstiviestipalstalla paukkuu korkealta ja kovaa, monesti nimimerkillä.

Nöyryys ja välitön anteeksipyyntö kertoo sivistyneestä ihmisestä. On osattava ja uskallettava hävitä, on osattava voittaa. Hyvä tunnelma, hyvä fiilis, on kaiken perusta. Se syntyy oikeasta ja aidosta ihmisen kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Halataan kun tavataan, toimii tutumpien kesken. Kättely on varma tapa.

Vaalit voitetaan kentällä. Oman kunnan ja lähiympäristön ihmiset on vakuutettava ja saatava kiinnostumaan ehdokkaasta. Joukkuepelillä saavutetaan parhaat tulokset, sillä kukaan ei pärjää yksin.

Tukiryhmän jäsenten erilainen osaaminen ja positiivinen pöhinä rummuttaa ehdokkaan sanomaa. Tarvitaan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä, kuten yhteiskuntakin on.