Putket tukossa

Vanhat valurautaviemärit ovat kuljettaneet jätettä jo tovin aikaa. Taitaa olla putkien kilometrit täynnä. Hyvin ovat palvelleet. Mutta rajansa kaikella.

Onneksi Hyvinkäälle saadaan uusi lukio-monitoimitalo Hangonsillan tontille. Muutamia vuosia jaksamme vielä sinnitellä vanhoissa rakennuksissa. Loka-auton kuljettaja on tuttu vieras aika ajoin.

Siinä on digiloikkaa ja muutakin hypehtelyä kerrakseen kun yritämme antaa nuorille laajan yleissivistyksen ja hyvän pohjan jatko-opinnoille. Olosuhteet ovat mitä ovat. Nuoria varten olemme töissä ja tulevia nuoria varten investoimme uuteen nykyaikaiseen lukioon.

Opettajat ja henkilökunta venyvät kiitettävästi ja tekevät työnsä parempaan tulevaisuuteen luottaen. Eteenpäin mennään, vaikka välillä haiseekin. Onneksi kollega kävi työpaikallaan syyslomallaan. Loka-auto tulee huomenna.

Taksvärkki tärkeään kohteeseen

Perinteinen taksvärkkipäivä oli Hyvinkään Sveitsin lukiossa perjantaina 14.10. Opiskelijakunta on valinnut taksvärkin kohteeksi Amnesty Internationalin.

Ihmisoikeuksien puolesta toimiminen ja niistä puhuminen olisi hyvä olla jokaisen päivän teemana. Ihmisen oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen kuuluu yleissivistykseen. Voiko tässä asiassa tulla koskaan riittävän valveutuneeksi?

Tämmöisenä aikana saa jatkuvasti lukea uutisia väkivallasta ja uhkakuvista. Negatiivisuus täyttää mielen. Ihminen on paha toiselle. Mikä meitä oikein vaivaa? Nollatoleranssi kaikkeen syrjintään ja väkivaltaan. Niin fyysiseen kuin henkiseen. Puuttuminen on vaikeaa. Toisaalta se on meidän jokaisen velvollisuus. Jos kukaan ei puutu, mikään ei muutu.

Lähes kaikki lukiomme nuoret työskentelivät taksvärkissä kotonaan tai työnantajan leivissä. Vajaa parikymmentä lukiolaista siivosi ja haravoi lukion tiloja ja pihaa siistiin kuntoon. Tästä meillä on pelkästään mukavia kokemuksia. Ja nuoret oppivat samalla arvostamaan yhteisiä tilojamme vieläkin enemmän.

Tänä syksynä nuoret olivat niin innokkaita siivoamaan että halusivat jatkaa työtään vielä lounaan jälkeenkin. Ja sehän sopii. Oikea asenne. Nuorissa on positiivisuutta.

Reippaan työrupeaman jälkeen oli upea hetki toivottaa nuorille hyvää ja ansaittua syyslomaa.

wp_20161014_08_27_57_pro

 

 

 

 

Ansaittu loma

Loman kynnyksellä odotus lisääntyy. Oikeastaan koko viikon on ollut mukava tunne. Kollegoiden kanssa on vaihdettu ajatuksia tulevista vapaapäivistä. Mielikuva ansaitusta lomasta keventää arkea.

Mielestäni perusarki on parasta. Loma ja vapaapäivä on kruununa aherrukselle. Kaikki ihmiset tarvitsevat lomaa. Ihminen ei ole kone. Joskus meidän on vaikea irrottautua online-tilasta. Älypuhelin piippaa viestistä ja päivityksistä. Aina ei tarvitse katsoa.

Kukaan ei ole korvaamaton. Hyvä työ vaatii hyvän ja tasapainoisen elämän. Siihen kuuluu olennaisesti palautuminen ja virkistäytyminen. Kohtuudella kaikkea.

Ympäristön vaihtaminen ja arkirutiineista irrottautuminen rentouttaa. Olen varmaan erilainen kun tykkään pitää saman vuorokausirytmin vuoden jokaisena päivänä. Ajoissa ylös ja ajoissa pehkuihin. Päiväunet tosin otan vapaapäivänä. Ja herään kahvin tuoksuun.

Onneksi on töitä

Väsymyksen huokaus on joskus paikallaan. Työviikon lopulla takki on yleensä tyhjä. Keho ja mieli on rääkätty loppuun.

Huokaisussa on annos tyytyväisyyttä. Annoin kaikkeni ja nyt on onnellinen olo. Tätähän varten olen opiskellut. Hienoa että on hyvä työpaikka. Työ on oleellinen osa elämäämme. Se vie suuren osan ajastamme. Meidän täytyy itse ja yhdessä tehdä työstä hyvä kokemus. Silloin jaksaa paremmin.

Hyvinkäällä on hyvä tehdä työtä. Turvallinen ja itsenäinen kaupunki. Johto auttaa ja tukee. Meillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä yhdeksi joukkueeksi, joka menee samaan suuntaan. Team Hyvinkää on realistinen tavoite.

Olen koukussa työhön. Rehtorin hommissa on kokonaistyöaika. Työn voi tehdä tarvittaessa milloin ja missä vaan. Kännykkä, läppäri ja iPad toimivat loistavasti ympäri maailmaa, jopa Savossa. Vanha lukiorakennus tuntuu mukavalta. Lauantaiaamuna kuittasin hälyt pois päältä klo 7.59. Hiljainen talo antaa miettimisrauhaa. Tosin olin menossa kuntosalille.

Opettajien huoneessa ja luokassa palaa usein valo iltaisin ja viikonloppuisin. Monet kollegat tekevät työtään lukiossa arjen ulkopuolella. Keskittyminen voi olla tehokkaampaa töissä kuin kotona. Kokeiden korjaaminen, kurssien valmistelu ja projektityöt vievät paljon aikaa ja voimia. Palkkaus on jäänyt menneelle vuosituhannelle. Opettajan palkka perustuu pidettyihin kursseihin ja muuhun työhön. Työ on oikeasti paljon enemmän.

Sähköinen opetus ja oppiminen, viestintä Wilmassa ja sähköpostilla, oppimisen tuen kehittäminen, turvallisuustyö, yhteistyö korkeakoulujen kanssa ja huoltajien tapaaminen ovat osa tämän päivän opettajien työtä kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kaikki työ tähtää yhteen tavoitteeseen. Nuoren tukeminen ja kehittäminen kunnon kansalaiseksi.

Työ on rajattava. Viestejä ja pyyntöjä kilahtaa koneelle ympäri vuorokauden. Itsensä johtaminen on vaikeinta. Kaikki lähtee oman pään siivoamisesta. Ja sitä kautta oman elämänhallinnan ja kalenterin järjestämisestä. Ihminen ei ole  kone. Aamuharjoitus on tehty. Työpaikka antoi jälleen energiaa.

wp_20161008_08_07_01_pro

Lukio on turvallinen työpaikka.

wp_20161008_08_04_48_pro

Seisomatyöpiste lopetti selkäkivut.

wp_20161008_08_16_05_pro

Vanha ja toimii edelleen.

wp_20161008_08_17_07_pro

Kokenut kroppa vaatii säännöllistä treeniä.

 

 

 

 

 

Mikä on kun ei kulje?

Loppupeleissä tulos ratkaistaan korvien välissä. Voima ja tekniikka ovat monella urheilijalla samalla tasolla. Fyysistä voimaa on helppo treenata. Toinen pärjää tiukassa paikassa ja toinen ei. Henkinen kantti ratkaisee.

Tänään meillä oli lukiossa mielenkiintoinen luento aiheesta henkinen valmennus. Rehtori Lasse Luostarinmäki on kouluttautunut aiheeseen ja työskennellyt pitkään urheilijoiden apuna. Nimenomaan apuna henkisen kunnon kehittäjänä.

Lukion huippu-urheiluvalmennettavat nuoret kuuntelivat esitystä keskittyneinä. Tuossa iässä kun oppii keskittymään ja asettamaan tavoitteita, se palvelee myös muuta elämää. Keskittyminen harjoituksiin. Niinpä. Monesti treeneihin mennään vähän kevyemmällä sykkeellä, kun ei tää ole vielä tosipeli. Treenejä tehdään päivittäin ja pelejä on vain pari viikossa. Ei ole ihme että peleissä iskee kipsi päälle ja puristetaan mailaa just maalintekotilanteessa.

Luostarinmäki kertoi osuvasti unelmoinnin tärkeydestä. Kun tavoittelee suurta, se on hyvä sanoa ääneen ja kirjata ylös. Ponnistelumme alkaa suuntautua unelmaa kohti.

Epäonnistumisten rakentava analysointi valmentajan kanssa vie urheilijaa eteenpäin. Mokailut ja rökäletappiot kasvattavat. Jos ei koita, ei voita.

Olen kuunnellut Luostarinmäen tarinoita useaan kertaan. Tuntuu mukavalta kun jokaiselta luennolta pystyy noukkimaan jyväsiä päähän. Elämän mittasuhteita oppii katsomaan laajemmalla skaalalla. Ehkäpä myös korvien väli on kypsynyt.

wp_20161006_14_36_26_pro

Rehtori Lasse Luostarinmäki luennoi henkisestä valmennuksesta.

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019 ja niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.

Seurakuntavaalit

Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään 18.11.2018 teemalla Minun kirkkoni. Ennakkoäänestyksen ajankohta on 6.–10.11.2018. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen 400 seurakunnan tulevaisuudesta.

Tuloksena kirkkovaltuuston jäsen. Kiitos äänestäjille. 

Vuoden 2017 kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017.[1] Vaaleilla valitaan kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle 1.6.2017–31.5.2021. Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017.

Tuloksena kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajuus. Kiitos äänestäjille.

CV

TYÖKOKEMUS

1.8.2020 –                                   Hyvinkään lukion kehittäjärehtori.

1.4.1999 – 31.7.2020                  Hyvinkään Sveitsin lukion rehtori.

1.8.1996 – 31.3.1999                  Suolahden lukion rehtori.

1.8.1991 – 31.7.1996                  Suolahden yläasteen ja lukion liikunnan ja terveystiedon lehtori.

KOULUTUS

9/1987 – 5/1991                          Liikuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto

8/1985 – 5/1987                          Liikunnanohjaaja, Pajulahden urheiluopisto

8/1980 – 5/1983                          Ylioppilas, Kuoppakankaan lukio Varkaus

KURSSIT

Turvallisuusvastaavan koulutus 30.8.2013 – 28.2.2015 Turun Aikuiskoulutuskeskus

Johtamisen erikoisammattitutkinto 8/2005 – 12/2007 Helsingin yliopisto Palmenia

VARUSMIESPALVELUS

6/1983 – 5/1984 Karjalan jääkäripataljoona Kontiolahti, kersantti.

HARRASTUKSET

Työmatkapyöräily, kuntosali, hölkkä, sähly, konmaritus, rotary ja mökkeily.

Olen kiusaaja

Minäkin olen kiusaaja ja kiusattu. Joka paikassa, missä on ihmisiä, on epäasiallista käyttäytymistä ja jopa toisen kiusaamista. Koulussa, urheiluseurassa, Suomen Pankissa ja eduskunnassa. Surullisia esimerkkejä ihmisten törkeästä käytöksestä on liiankin kanssa. Rajanveto on vaikeaa. Milloin täytyy puuttua? Kenen tehtävänä on katkaista kierre?

Mielestäni kaikki lähtee kotoa. Hyvät käytöstavat opetetaan kotona. Vanhemmat ovat esimerkkeinä. He opettavat mikä on oikein ja mikä väärin. Onneksi mekin teemme virheitä. Niistä voi oppia.

Kenenkään ei tarvitse sietää huonoa käytöstä. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus pysäyttää tämä. Aremmille ihmisille se voi olla vaikeaa. Sitä varten on yhteisö, tiimi. Harva pärjää yksin. Yhdessä pääsemme oikeaan suuntaan.

Puheeksi ottaminen auttaa jos on kokenut kiusaamista. Ongelmaan tarttuminen ja sen selvittäminen on vaikeaa. Tuntuu että siihen ei opi millään.

Hyvinvointipäivä pisti jälleen miettimään miten voisimme ennalta ehkäistä kiusaamista. Ja miten huomaisimme jos ihmistä syrjitään tai sorretaan. Nykyisin on monia tapoja mollata toista ihmistä. Sosiaalinen media on hyvä väline oikein käytettynä. Toisaalta se voi tuhota liian helposti mielenterveyden.

Arki meillä pyörii hyvin, onneksi. Välillä energiaa kuluu aivan liikaa ihmisten välisten sotkujen selvittämiseen. Voi kun oppisimme puhumaan suoraan ja rakentavasti nenät vastakkain.

wp_20161004_12_22_19_pro

 

Koerumba koettelee

Koeviikot, uusintakokeet ja ylioppilaskirjoitukset. Tuskin selviäisin enää lukiosta ehjin nahoin. Paineita ja keskittymistä vaaditaan nykyajan nuorilta toden teolla. Osalla nuorista paha olo tulee esiin univaikeuksina, syömishäiriöina tai masentumisena.

Toisaalta lukion aikana nuori oppii valmistautumaan tuleviin koitoksiin jakso jakson jälkeen paremmin. Tai sitten hän harjaantuu käyttämään positiivista laiskuutta ja onkimaan osuvimmat tärpit kurssien sisällöstä. Uuden jakson alkaessa käytävillä näkyy vapautuneita ilmeitä. Ohi on ja uudet kurssit ovat alkamassa.

Matkan varrelle mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Meidän aikuisten tehtävänä on tukea nuoria, kävi kokeissa miten kävi. On opeteltava käsittelemään pettymyksiä rakentavalla mielellä. Välillä se tuottaa tuskaa. Pitkässä juoksussa mieli vahvistuu.

Opettajille on lukuvuoden aikana huikea määrä kokeiden tekemistä, korjaamista ja valvontoja. Perustehtävä opetus on kuitenkin keskeisin tehtävä. Sen opettajat tekevät korkealla ammattitaidolla. Siinä ohessa pitäisi vielä kohdata nuori kannustavalla tavalla. Ja pitää hyvät välit vanhempiin. Kova homma.

 

 

Hyvinvointia luonnosta

Muutamien minuuttien oleilu metsässä laskee verenpainetta, rauhoittaa ja rentouttaa. Aikuisena olen oppinut ymmärtämään luonnon vaikutuksen vireyteen. Nuorempana sitä meni vaan räkä poskella treenistä toiseen vilkuilematta ympärilleen. Suomessa puhdasta luontoa on yllin kyllin kaikkialla. Olemme onnekkaita.

Varsinaisen sysäyksen sain heinäkuussa 2010. Ajelimme perheen kanssa Puumalaan Etelä-Savoon isäni omistamalle tontille ensimmäistä kertaa. Olimme kuin ällikällä lyötyjä. Osasyy oli varmaan kolmenkymmenen asteen helteellä. Saimaa ja mäntymetsä. Voiko olla totta? Pikkuhiljaa opettelin polttopuiden tekoa ja muuta hyödyllistä puuhaa, jota maalla tarvitaan. Tekemällä oppii, ajattelin.

Mustikkaa, puolukkaa ja kantarelleja löytyi lähettyviltä mukavasti. Himomarjastajaa minusta ei tule koskaan, mutta pientä särvintä on mukava kerätä. Kalastus on vielä alkutekijöissä. Weke-katiska tuntuu sopivalta pyydykseltä. Ennen kaikkea kävely metsässä tuntuu mukavalta. Pehmeä ja epätasainen maasto tekee hyvää kropalle. Olen sen jälkeen kuin eri ihminen.

Hiljaisuus on täällä metsän keskellä ihmeellinen. Kun ei kuulu mitään. Eikä näy ketään. Pienikin risun rasahdus säpsäyttää. Täällä on myös todella pimeää. Tähdet näkyvät upeasti. Lähimmät katuvalot on kylillä parinkymmenen kilometrin päässä. Nuorempana aristelin pimeyttä, nyt nautin siitä.

Luonnossa kaikki on niin pelkistettyä ja yksinkertaista. Se sopii tavalliselle savolaismiehelle mainiosti. Myös tunneside viereiseen synnyinseutuun Juvalle lämmittää. Tunnen jo viikonvaihteen aikana uudistuvani ja palautuvani. Valmiina upeaan arkeen. Ja kohta taas takaisin luontoon.

 

wp_20161001_07_25_42_pro

wp_20161001_10_06_47_pro